Kirjepostin kannattavuuden kanssa painiva Posti aikoo keskittää jakelun yksinomaan varhaisaamuun – lisäisi jakajien haittavuoroja
Postin varhais- ja päiväjakelu on yhdistettävä viimeistään 2030-luvulle tultaessa, kun sekä kirjepostin että sanomalehtien jakelumäärät ovat vähentyneet Suomessa, sanoo Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen.
Malinen sanoo STT:n haastattelussa, että kotitalouteen toimitetaan nykyisin keskimäärin viisi kirjettä viikossa, mutta pian enää kolme kirjettä viikossa. Tämä nostaa kirjekohtaista hintaa ja tekee jakelun etenkin harvaan asutuilla alueilla entistä kannattamattomammaksi.
– Ajatus on kyllä se, että erilaisten tuotevirtojen pitää yhdistyä siinä vaiheessa kun jaettavan määrä on kutistunut merkittävästi, Malinen sanoo.
Toimitusjohtajan mukaan Posti on sitoutunut sanomalehtien varhaisjakeluun niin kauan kuin kysyntää on. Käytännössä siis myös kirjeposti toimitettaisiin aamun sanomalehtien yhteydessä.
Postinjakajille siirtymä tarkoittaisi harventuvia päivävuoroja ja lisääntyviä yötöitä. Kotiin toimitettavia postipaketteja halutaan kotiin ilta-aikaan, joka puolestaan tarkoittanee lisääntyviä iltatöitä.
Kirjepostin siirtyminen varhaisjakeluun ei sekään välttämättä olisi pysyvä järjestely.
Malisen mukaan viesti lehtitaloilta Postin suuntaan on ollut, että reilun vuosikymmenen kuluttua valtaosa lehdistä on mobiililaitteissa digimuodossa.
– Vuoteen 2030 mennessä meidän sanomalehtiasiakkaista aika moni on jo tehnyt digitaalisen siirtymän. Jaamme kuitenkin niin kauan kuin on kysyntää.
Postissa on käynnissä tuhansia työntekijöitä koskevat neuvottelut työehdoista ja palkoista. Kirjepostin kannattavuuden kanssa painivassa yhtiössä työnantajan esittämät palkanalennukset tuskin jäävät viimeisiksi.
Malisen mukaan Postin on myös valmistauduttava ajatukseen, että viiden vuoden päästä kirjeposti on lähes loppunut Suomessa. Esimerkkinä toimitusjohtaja käyttää Tanskaa, jossa kirjeiden lähetys on käytännössä loppunut. Suomi kulkee Malisen mukaan noin viisi vuotta Tanskan perässä.
– Kun katsotaan Postin 381 vuoden historiaa, niin tällaista vaihetta yhtiö ole koskaan kohdannut. Tämä on erittäin vaikea vaihe tälle yhtiölle, Malinen toteaa.
Keskeinen syy paperikirjeiden vähenemiselle ovat valtion digitalisaatiohankkeet. Ne kolhivat Postia, vaikka ovatkin toimitusjohtajan mukaan siirtymä oikeaan suuntaan.
– Jokainen Kelan lähettämä kirje, jokainen verokortti, jokainen oikeusministeriön lähettämä paperi, joka muuttuu digimuotoon, on meille iso menetys. Meillä ei ole mitään konsteja vaikuttaa siihen, että näin ei kävisi. Yhteiskunta vain muuttuu.
Posti on esittänyt jakelutukea etenkin syrjäseutujen jakeluun. Valtio voi joutua tulevina vuosina tukemaan Postin kannattamatonta liiketoimintaa, jos poliitikot haluavat säilyttää kirjeiden ja sanomalehtien jakelun ympäri maata.
Suuri rakenteellinen muutosvaihtoehto olisi esimerkiksi viedä Posti pörssiin tai pilkkoa yhtiö ja listata ainakin osa siitä.
– Jos katsotaan Euroopan verrokkeja, kaikkia näitä jossain muodoissa löytyy. Nämä ovat vaihtoehtoja, ja omistaja arvioi, mikä heille sopii parhaiten, Malinen sanoo.
Malinen kuitenkin pitää tärkeänä, että Suomella on jatkossakin ”vahva suomalainen postilaitos” huoltovarmuussyistä.
Posti on viime vuosina vahvistanut asemaansa paketti- ja verkkokauppatoiminnassa, joka muodostaa jo yli puolet Postin liikevaihdosta. Tällä saralla Posti pyrkii kasvamaan edelleen esimerkiksi pakettiautomaattien määrää lisäämällä. Nykyisin automaatteja on noin 1 500.
Kasvunvaraa on, sillä Suomessa pakettiliiketoiminta ja suomalaisten verkkotilaaminen ovat Malisen mukaan vielä ”alkumetreillä” verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Lisäksi selviä uusia kasvualueita voisi olla esimerkiksi logistiikkamarkkinalla, jossa Posti on jo Suomen suurin toimija viime vuoden Transvall-kauppojen myötä.
– Johtamisen haaste on siinä, että meillä on näitä rakenteellisia haasteita ja samaan aikaan pitäisi valtavasti investoida uuteen kasvuun, Malinen sanoo.
Posti on ollut viime viikot tiiviisti otsikoissa juuri paketti- ja verkkokauppatoiminnan työntekijöitä koskevien palkanalennusneuvottelujen vuoksi.
Posti on suunnitellut, että noin 700 työntekijää siirrettäisiin Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn työehtosopimuksen piiristä Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin.
Helsingin Sanomat kertoi eilen, että vastaava suunnitelma koskee työtehtäviä huomattavasti laajemmin, ja palkanalennuksia voisi olla luvassa jopa 8 000 työntekijälle.
Postin toimiin ovat ottaneet kantaa myös omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ja pääministeri Antti Rinne (sd.). Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen ei halua kommentoida keskeneräisiä neuvotteluita.
– Toive on, että neuvottelut etenisivät hyvin ja rakentavasti ja löytyisi kestävä ratkaisu tähän meidän tilanteeseen.
Posti-kohun keskellä Malinen kertoi viime viikolla luopuvansa kahden kuukauden palkastaan. Malisen kuukausipalkka on 46 000 euroa.
Viime vuonna Malisen palkka ja sen päälle maksetut palkkiot olivat yhteensä noin 988 000 euroa.
– Asiaa pitkään harkittuani ja yhtiön kokonaistilannetta ajateltuani pidän päätöstäni kokonaisuuden kannalta oikeana, Malinen sanoo.
Toimitusjohtaja korostaa, että hän itse päätti luopua palkastaan elokuun lopulla, ennen kuin työsopimusvaihdokset käynnistivät keskustelun Postin ympärillä.
Malisen ympärillä on kuohunut muutoinkin viime viikkojen aikana.
Iltalehti kertoi viime viikolla, että Malisen johtama Posti hankki vuonna 2015 lähes 30 000 euron golfosakkeen Kirkkonummen Sarfvik Golfista samaan aikaan, kun käynnissä olivat yt-neuvottelut. Neuvottelut johtivat yli 300 työntekijän irtisanomiseen palvelupisteiltä.
Malisen mukaan hänellä oli hankinta-aikaan jo oma golfosake ja pelioikeus, jotka tosin eivät ole Sarfvikissa. Yhtiön osake hankittiin myyntiorganisaation työntekijöiden käyttöön.
– Sarfvikin osake on kätevä sen vuoksi, että siinä on pelilippuja. Niitä on helppo jakaa. Eli osake ei ole yhdelle henkilölle, vaan niitä lippuja voi jakaa monelle, Malinen sanoo.
Malinen itse on pelannut Sarfvikissa tänä vuonna kahdesti.
Viime viikolla myös Demokraatti kertoi, että Malinen olisi suosinut Postin hallituksen puheenjohtajaa yhtiön sääntöjen vastaisilla keinoilla.
Hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan Helsingin asunnossa oli käynnissä putkiremontti, joka aiheutti häiriöitä postinjakeluun.
Demokraatin mukaan Malinen olisi määrännyt, että postiniput pitäisi avata jo jakelukeskuksessa ja Pohjolan postit pitäisi käsitellä ennen jakelukierrokselle lähtöä. Tämä on Postin ohjeiden vastaista.
Postin mukaan kyseinen tapaus on liittynyt siihen, että Pohjola oli ilmoittanut osoitteenmuutoksessa väärän päivämäärätiedon, jonka vuoksi posti ei kulkenut oikeaan paikkaan.
Yhtiön mukaan postia voidaan ohjata käsityönä sen aikaa, kun uudet päivämäärätiedot päivittyvät koneelliseen jakeluun, ja näin toimittiin myös Pohjolan tapauksessa.
Postin mukaan Pohjola ei saanut asiassa erityiskohtelua vaan asia hoidettiin normaalin asiakaspalveluprosessin mukaisesti.