Tutkija: Kiinalle on tärkeintä, että Putin pysyy vallassa
Kun diplomaattiset ponnistelut sotimisen lopettamiseksi Ukrainassa ovat kiihtyneet, yksi maailmanpolitiikan peluri näyttää jääneen sivustaseuraajaksi.
Kiinan on arvioitu mahdollistavan koko Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen. Maa on tiivistänyt sotilaallista yhteistyötä ja jatkanut taloussuhteita Venäjään. Sotilasliitto Nato nimesi Kiinan jopa sodan ”ratkaisevaksi mahdollistajaksi”.
Eikö Kiinalla ole sanomista siihen, että Venäjän sotaa pyritään nyt päättämään?
Lapin yliopiston professorin Matti Nojosen mukaan Kiinakin toivoo sodan Ukrainassa loppuvan, muttei hinnalla millä hyvänsä. Tärkeintä Kiinalle on, että Vladimir Putin pysyy vallassa Venäjällä.
Nojosen mukaan Kiina tarvitsee Putinia vallassa. Syynä ei kuitenkaan ole maiden välillä vallitseva lämmin ystävyys, vaan se, ettei Kiina halua naapuriinsa sekasortoa vaan vakautta.
– Että Kiina pystyy keskittymään rakentamaan omaa vahvempaa asemaansa tässä uudessa maailmanjärjestyksessä, Nojonen toteaa STT:lle.
Vielä viime vuonna presidentti Alexander Stubb sanoi, että Kiinan presidentti Xi Jinping voisi halutessaan lopettaa sodan yhdellä puhelinsoitolla. Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut alkuvuodesta haluavansa Kiinan auttavan rauhan aikaansaamisessa Ukrainaan.
Xi ei ole nostanut luuria ja Nojonen pitää keskeisenä syynä sille juuri Putinia.
– Se olisi ajanut Putinin hyvin hankalaan asemaan. Se on se yksinkertainen syy ja tausta, Nojonen sanoo.
Vaikka Kiina haluaakin välttää sekasorron naapurissa, on suhteen voimatasapaino Nojosen mukaan selvä: Venäjä tarvitsee enemmän Kiinaa kuin toisinpäin. Ilman tukijaansa Putin on Nojosen mukaan täysin eristäytynyt ja voimaton.
– Putinilla ei ole ketään muuta suurta tukijaa kuin Kiina.
Seuraavan kerran Putin on suuntaamassa Kiinaan viikonvaihteessa.
Kesän aikana Kiinan ulkoministeri Wang Yi myönsi EU:lle suljettujen ovien takana, ettei Kiina halua Venäjän häviävän Ukrainassa.
Nojosen mukaan tämäkin lausunto sopisi Kiinan prioriteettiin pitää Putin vallan kahvassa.
– Jos Ukraina voittaisi, niin Putinin asema kyseenalaistuisi Venäjällä. Venäläiset saattaisivat alkaa miettiä, että mitä tässä oli järkeä, hän sanoo.
Mediatietojen mukaan Wang myönsi sodan hyödyttävän Kiinaa, koska se pitää Yhdysvaltojen huomiota kiinni Ukrainassa Kiinan sijasta. Nojonen kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että Trumpin hallinnolla ylipäätään olisi painopistettä, jota kääntää Kiinaan.
– Missä se Trumpin hallinnon painopiste on? Sehän on hyvin kaoottinen.

Nojonen näkee Trumpin tähänastisen kauden pelanneen Kiinan pussiin, oli kyse sitten Natoon sitoutumista hämärtävistä lausunnoista tai Yhdysvaltojen vetäytymisestä joiltakin monenvälisen yhteistyön foorumeilta.
– Jokainen liike, minkä Trump on tehnyt, on tarjonnut hopealautasella Xille sen, mitä hän on halunnut.
Erityisesti Venäjälle asetetut talouspakotteet vahingoittavat myös Kiinan intressejä. Nojonen onkin vakuuttunut, että Kiina haluaisi sodan päättyvän.
– Kiinan etu olisi se, että se pystyisi investoimaan Venäjälle ja sitä kautta integroimaan Venäjää tiukemmin omaan kaupalliseen ja teolliseen infrastruktuuriinsa, Nojonen sanoo.
Sodan aikana Kiinan ja Venäjän välisen kaupan volyymi on lisääntynyt. Kiina myös hyödynsi hyökkäyssodan muuttaman tilanteen nopeasti ostamalla venäläistä energiaa edullisesti.
Kiinan investoinnit ovat Nojosen mukaan kuitenkin romahtaneet ”ihan totaalisesti”.
– Tällä hetkellä Kiinan ulkomaaninvestoinneista vain noin 0,4 prosenttia menee Venäjälle, hän sanoo.
Kiinan toive sodan päättymisestä voi olla luettavissa myös siitä, ettei se näytä vastustavan eurooppalaisten ja Yhdysvaltojen johdolla tehtyjä diplomaattisia avauksia.
Washingtonin-keskustelujen jälkeen Kiina toisti kantansa, jonka mukaan Kiina ei ole sodan osapuoli ja se kannattaa konfliktiin ratkaisua, jossa kaikkien maiden oikeutetut turvallisuuteen liittyvät intressit otetaan huomioon.
Kiina ei suoraan ole ilmoittanut tukevansa esimerkiksi Venäjän ilmoittamaa kantaa, ettei eurooppalaisia joukkoja voi sijoittaa Ukrainaan. Nojonen suomentaa, että käytännössä Kiinan kanta kuitenkin tarkoittaa tätä, kun maa sanoo, että myös Venäjän turvallisuusintressit pitäisi ottaa huomioon.
Venäjällä ja Kiinalla on yhteinen missio vastustaa olemassa olevaa maailmanjärjestystä, mutta siihen se jääkin. Nojonen sanoo ihmettelevänsä ajatusta siitä, että Kiina ja Venäjä olisivat läheisiä ystäviä.
– Maat eivät luota toisiinsa, eivät pätkääkään. Siinä on sellainen kauhun tasapaino, Nojonen sanoo.
Nojonen analysoi vastavalmistuneessa tutkimusraportissaan Kiinan ja Venäjän välisiä virallisia lausuntoja maiden välisestä suhteesta usean vuoden ajalta.
Vielä vuonna 2022 maat julistivat ystävyyttä ilman rajoja ja sanoivat, ettei ole sellaisia politiikan osa-alueita, jolla maat eivät auttaisi toinen toistaan. Jo seuraavana vuonna vastaavassa julistuksessa rajattomuutta ei enää mainittu.
– Sodan jälkeen ei ole tiedossa ainakaan julkisuudessa mitään valtioiden välistä dokumenttia, jossa Xi olisi sanonut, että Putin on hänen paras ystävänsä.