Keskustan piiripomot kaipaavat puheenjohtajakilvan yhteyteen kunnon tuuletusta – "Julkista puimista on haluttu vältellä pitkään, mutta nyt keskustelu on pakko käydä"

Keskusta

Pohjois-Pohjanmaan lisäksi myös muualla keskustapiireissä kaivataan lisää keskustelua.

– Yritimme lehtikirjoittelulla vähän heittää löylyä keskusteluun, mutta ihmiset eivät oikein syttyneet, Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki kertoo.

Hän on kuitenkin toiveikkaalla mielellä ja uskoo, että keskustelu elpyy, kunhan kesälomat on saatu lusittua.

– Viimeisin kuukausi on aina se kaikista hektisin. Maakunnissa herätään, kun ehdokkaat tulevat esittäytymään paikan päälle.

Lehtimäki ei usko, että uusia ehdokkaita enää tässä vaiheessa ilmaantuu.

– Meillä on täällä molempien kannattajia aika tasaisesti, itse Antti Kaikkosen leiriin ilmoittautunut piiripomo kertoo.

Hän katsoo, että tulipa valituksi kumpi vain, Katri Kulmuni tai Kaikkonen, lopputulos on puolueen kannalta hyvä.

Tulevan puheenjohtajan pitää Lehtimäen mukaan pystyä heti ratkaisemaan isoja asioita. Ennen muuta se, millä konsteilla ja minkä muotoisena pystytään jatkossa turvaamaan järjestötyö.

– Nuoret eivät ole tottuneet perinteiseen yhdistystoimintaan. Tämä haaste näkyy ihan kaikessa yhdistystoiminnassa urheiluseuroista kyläyhdistyksiin. On pakko keksiä uusia toimintatapoja, hän painottaa.

Keskustan tulevaisuuden kannalta Lehtimäki pitää keskeisenä konkreettisia tekoja.
– Aatteesta on turha puhua, ellei sitä tuoda käytännön tasolle. Hallitustyöskentelyssä ei olekaan vara antaa tuumaakaan periksi keskustalaisista arvoista, hän alleviivaa.

Aika lailla samoilla linjoilla ollaan myös Varsinais-Suomessa; touhu piristyy, kunhan päästään syksyn puolelle.

Toisaalta jo nyt on ollut useita kesätapahtumia, joissa keskustakin on ollut paikalla. Esimerkiksi Okra-maatalousnäyttelyssä keskustan molemmat puheenjohtajakandidaatit olivat paikalla.

– Ihmiset olivat kiinnostuneita ja halusivat tulla heitä tapaamaan. Kovimpaan kesäloma-aikaan nähden se oli minusta positiivista huomata, piirin puheenjohtaja Satu Simelius kertoo.

– Kyllä tässä vielä saadaan superdraivi päälle, hän uskoo.

Kulmunia ja Kaikkosta on luonnehdittu keskenään monessa suhteessa samanlaisiksi ehdokkaiksi.

– Tietysi kolmas erityyppinen ehdokas sähköistäisi keskustelua, mutta minusta se ei ole itsetarkoitus. Molemmat ehdokkaat ovat hyviä, joten keskustalle käy hyvin olipa lopputulos mikä hyvänsä, Simelius sanoo.

Keskustan sisäistä keskustelua hänkin joka tapauksessa kaipaa.

– On hankala lähteä vakuuttamaan ulkopuolisia meidän asiastamme, ellemme ole itsellemme kirkastaneet omaa viestiämme.

Simeliuksen mukaan liberaali-konservatiivi jako sekä keskustan suhde toistaalta perussuomalaisiin, toisaalta vihreisiin herättää tällä hetkellä puolueen omassa kuplassa paljon pinnanalaista keskustelua.

– Sen julkista puimista on haluttu vältellä pitkään. On sanottu, etteivät ne ole ydinarvojamme ja olemme koko jaottelun ulkopuolella. Nyt tuntuu, että tämä keskustelu on pakko käydä. Asia vaivaa selvästi äänestäjiä, joten keskustalainen linja on selvitettävä.

Jos muualla vasta kerätäänkin paukkuja syksyn puoluekokousta varten, Kymenlaaksossa ollaan jo into piukeana.

– Olemme iloisia siitä, että kokous järjestetään täällä meillä ja hyvillään kahdesta näin hyvästa ehdokkaasta. Saadaan hyvä kisa, joka kiinnostaa ihmisiä, piirin puheenjohtaja Jaana Keskitalo kertoo tunnelmista.

Kolmatta ehdokasta ei Keskitalokaan kaipaa, vaikka kolmaskaan ehdokas ei haittaisi.
Hän ei pidä nykyisiä ehdokkaita liian samanlaisina.

– Heillä on selvä tyyliero, mutta molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Kunhan kampanja tästä tiivistyy, erotkin tulevat selvemmin esiin.

Myös Keskitalon mielestä on hyvä, että ollaan monissa asioissa samoilla linjoilla.

– Ei mielipide-eroja tarvitse lähteä keinotekoisesti repimään.

Kaikki haastatellut piirijohtajat korostavat, ettei puheenjohtajan niskaan yksinään voi sälyttää vastuuta keskustan noususta ja tulevaisuudesta.

Sallamaarit Markkanen Pohjois-Savosta huomauttaa, että keskustassa eletään vähän liikaa yhden henkilön kautta ja odotetaan, että yksittäiset ehdokkaat käynnistävät keskustelun.

– Meidän kaikkein on keskusteltava. Ehdokkaiden osoittelu sormella on itsepetosta. Enemmän kuin odotetaan ihmettä lisäehdokkaan myötä, pitäisi saada ihme tapahtumaan koko joukkueessa.