Keskustan piirijohtajat eivät pistä soten aikalisää pahakseen – Lohi: Oppositiolta toivoisi ratkaisukeskeisyyttä
Suunnitelmat menivät uusiksi, kuuluu Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkasen ensimmäinen kommentti maakuntavaalien siirtymisestä.
Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti keskiviikkona, että sote-uudistus siirtyy vuoden 2020 alkuun ja maakuntavaalit lokakuulle 2018.
Maakuntavaalien valmistelut olivat Uudenmaan piirissä jo pitkällä. Ensimmäisiä ehdokkaita oli tarkoitus nimetä elokuun lopulla.
Lainsäädännön keskeneräisyys aiheutti haasteita ehdokashankintaan. Kuokkanen uskoo, että ehdokkaaksi lupautuneet ovat edelleen kiinnostuneita osallistumaan vaaleihin
– Uskon, että moni näkee tämän järkevänä aikalisänä. Se, että asiat ehditään tehdä valmiiksi, voi jopa nostaa innokkuutta.
Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäelle vaalien siirtyminen oli yllätys.
Maakunnassa on hänen mukaansa koko ajan valmistauduttu siihen, että uusi sote astuu voimaan vuoden 2019 alussa ja vaalit pidetään tammikuussa 2018.
– Toki matkan varrella on käynyt selväksi, että aikataulu on haasteellinen, mutta en uskonut sen olevan niin haasteellinen, että sitä pitäisi siirtää.
Maakuntavaaleihin valmistautumiseen saatua lisäaikaa Lehtimäki pitää kuitenkin hyvänä, sillä ehdokashankintakin on vielä alkutekijöissään.
Valmistelutyötä ei voi jarruttaa, vaikka lisäaikaa tulikin.
Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen
Samaa mieltä on myös Keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen.
Hän on tyytyväinen siihen, että sote- ja maakuntauudistus näyttää etenevän, vain aikataulut siirtyvät.
– Nyt vain täytyy muistaa, ettei valmistelutyötä voi jarruttaa, vaikka lisäaikaa tulikin, Rusanen korostaa.
Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja ja kansanedustaja Markus Lohi olisi toivonut, että vaalit olisi voitu järjestää jo tammikuussa.
Uudistus olisi voinut muilta osin edetä, vaikka valinnanvapausmallin valmistelu vaatiikin enemmän aikaa.
– Maakunnat olisivat tällöin voineet ottaa tehtäviä vastaan porrastetusti.
Lohi on kuitenkin tyytyväinen, että yhteisymmärrys etenemisestä löytyi.
– Oli järkevää, että katsottiin kerralla sellainen aikataulu, johon ei tarvitse palata. Siirto mahdollistaa myös paremman valmistautumisen vaaleihin.
Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ehdotti Twitterissä euro- ja eduskuntavaalien yhdistämistä keväällä 2019, kun tammikuulle kaavailtu maakuntavaalien ja presidentivaalien ensimmäisen kierroksen yhdistäminen ei nyt toteudukaan.
Markus Lohi pitää ideaa viisaana. Asia kannattaisi hänen mielestään ottaa vielä kerran tarkasteluun.
– Ymmärrän, että ihmisillä voi tulla vaaliväsymys ja se voi vaikuttaa myös äänestysaktiivisuuteen.
Etelä-Pohjanmaan Lehtimäki on puolestaan erillisvaalien kannalla. Hän pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että maakuntavaalit ja presidentinvaalit järjestetään sittenkin eri aikaan.
– Ihmiset tietävät silloin paremmin, mistä menevät äänestämään, hän perustelee.
Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että sote- ja maakuntauudistus on saatava maaliin tällä vaalikaudella.
Uudistuksen voimaantulo vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2020 herättää kuitenkin huolta Uudenmaan piirin Kuokkasessa.
Lohi pitää epätodennäköisenä, että uusi hallitus tekisi sote- ja maakuntaratkaisuun perustavanlaatuisi muutoksia.
– Peruuttaminen on Suomen järjestelmässä harvinaista. Myös useat oppositiopuolueet ovat pitävät maakuntamallia hyvänä, Lohi muistuttaa.
Li Andersson (vas.) ja muu oppositio on vaatinut jälleen uudistuksen siirtämistä parlamentaariseen valmisteluun.
Lohi heittää vastakysymyksen Andessonille.
– Mikä lisäarvo parlamentaarisella valmistelulla olisi? Tarvitaanko mukaan ihmisiä, jotka sanovat joka asiaan ei? Tarvittaisiin Sipilän oppositiossa osoittaa ratkaisukeskeisyyttä, jotta joku lämpenisi asialle.
Lohi myös muistuttaa, että käytännössä ainostaan valinnanvapausmalli olisi tulossa parlamentaariseen valmisteluun.
Muut asiat sote- ja maakuntauudistuksessa voivat edetä pienellä hienosäädöllä.