Keskustan Kosonen arvosteli hallitusta rajuista leikkauksista – "Kulttuuripalveluista osa loppuu kokonaan"

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelu valtioneuvoston kulttuuripoliittisesta selonteosta. Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Hanna Kosonen kiitteli selonteon päätavoitteita, mutta sanoi keskustan pitävän ongelmallisena sitä, että hallitus puhuu yhtä ja tekee toista.

– Ensinnäkin, Orpon hallitus on leikannut rajusti kulttuurista. Teattereilta, orkestereilta, museoilta, festivaaleilta, taidetapahtumista, konserteista, kulttuuriviennistä ja suomalaisten elokuvien tuotannoista on viety toimintaedellytyksiä. Kulttuuripalveluista osa loppuu kokonaan ja toiminta vähenee, hän listasi.

Orpon hallitus myös nosti kulttuuripalvelujen ja kirjojen arvonlisäverokantaa, Kosonen muistutti.

– Pääministeri (Petteri] Orpo on sanonut, että sitä verotetaan enemmän, mitä halutaan vähemmän. Hallitus haluaa siis kulttuuripalveluita ja kirjoja vähemmän, Kosonen tulkitsi.

Hän kysyi, millä tavoin hallitus sitouttaa kuntia ja yksityistä sektoria selonteon tavoitteisiin, jos se itse nakertaa kulttuurialan toimintaa ja pohjaa pois viemällä alalta rahoituksen.

Kosonen arvosteli hallitusta myös kentän vähäisestä kuulemisesta selonteon laatimisessa.

– Ja vaikka puhutaan parlamentaarisesta työskentelystä, ei keskustan käsityksen mukaan parlamentaarisen työn tunnusmerkkejä täytä se, että eduskuntaryhmien puheenjohtajat on kutsuttu kahdeksi tunniksi keskustelemaan kulttuuripolitiikasta, hän sivalsi.

– Jos osalliset aidosti haluttaisiin sitouttaa tavoitteisiin, olisivat toimijat mukana tekemässä ja päättämässä.

Kosonen korosti kulttuurin olevan hyvinvoinnin perusta, yhteisöjen koossapitävä voima ja osa kansallista turvallisuutta.

– Kulttuuri kasvattaa taloutta, se on liiketoimintaa ja voimistaa luovaa ajattelua yhteiskunnassa. Selonteossa kulttuurin monet ulottuvuudet on tunnistettu, samoin kuin poikkihallinnollisuus, mutta eri aloja ei ole kohdeltu tasavertaisesti, hän katsoi.

Kosonen sanoi keskustan kantavan huolta kulttuurin alueellisuudesta ja saavutettavuudesta joka puolella Suomea sekä kaupunkien sisällä. Hän huomautti, että kulttuurin ja taiteen avulla myös vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin.

– Kulttuurin kautta voimme parantaa ratkaisevasti esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumista, nuorten koheesiota ja poistaa erityisesti ikääntyneiden yksinäisyyttä. 

Kosonen kehui puheessaan suomalaista kulttuuri- ja taide-elämää sen omintakeisuudesta, monimuotoisuudesta ja kansainvälisestä menestyksestä.

Hänen mukaansa menestys ei olisi syntynyt ilman pitkäjänteistä panostusta musiikkikasvatukseen, korkeakoulutukseen, orkestereihin ja oopperaproduktioihin. 

– Ei nyt, eikä tulevaisuudessa voi ajatella, että mitään kohtaa kulttuurikentästä harventamalla taiteen ja kulttuurin kukoistus voisi Suomessa säilyä ennallaan. Että kansainvälinen menestys olisi itsestäänselvä asia.

Kosonen alleviivasi, että taiteen ja kulttuurin tekijöiden on saatava toteuttaa vapaasti tehtäväänsä.

– Kenenkään muun ei pidä määritellä heidän teostensa sisältöjä, ei varsinkaan poliitikkojen.

Hän peräsi hallitukselta sitoutumista kulttuuripolitiikan pitkän tähtäimen näkymän luomiseen.

– Turvallisuustilanne järkkyy. Nyt juuri on aika vankistaa identiteettiämme, ruokkia omaleimaisuuttamme ja satsata taiteeseen ja kulttuuriin. Jotta meillä on mitä puolustaa.

Korjaus 19.2. klo 16.30: Jutun otsikosta ja tekstistä poistettu perussuomalaisia koskeva viittaus, joka perustui medialle jaettuun puheen kirjalliseen versioon, mutta puuttui Kososen eduskunnassa puhumasta versiosta.