Keskustan Kettunen: "Miksi puuta ei saisi polttaa energialaitoksissa, mutta italialaisia jätteitä saa kuskata Suomeen poltettavaksi?"

Politiikka

Keskustan varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen puolusti metsien ja puiden vastuullista käyttöä päättäjille järjestetyssä luonto- ja ilmastotentissä Helsingin Lasipalatsissa.

Kettunen korosti keskiviikkona järjestetyssä tentissä useaan kertaan kotikaupunkinsa Kuhmon strategista linjausta käyttää puuta pääasiallisena rakennusmateriaalina kaikissa kaupungin rakennushankkeissa.

Hänen mielestään se on ilmastovaikutuksiltaan paljon järkevämpää kuin esimerkiksi betonirakentaminen. Betonin valmistus aiheuttaa tunnetusti paljon ilmastopäästöjä.

Kettunen penäsi etenkin helsinkiläisiltä päättäjiltä vastauksia siihen, minkä verran he ovat korostaneet puurakentamisen tärkeyttä vaikkapa Malmin lentokentän alueelle nousevan suuren asuinalueen kohdalla.

– Miksi tästä ei puhuta lainkaan, Kettunen kummeksui.

Kettunen puolusti tentissä myös kuntien oikeutta hoitaa metsäomaisuuttaan ennen kaikkea taloudellinen tuotto mielessään.

Hän myönsi, että metsien käyttö vähentää aina hiilinieluja. Kettunen kuitenkin tähdensi, että keskustan ajattelussa hakatun metsän tilalle kasvatetaan aina uutta metsää.

Keskusta on perinteisesti aina korostanut, että kasvava metsä sitoo hiiltä paremmin kuin vanha metsä.

Kettunen kehotti päättäjiä kiinnittämään metsien sijasta huomiota myös maaperän päästöihin.

– Maaperän päästöt ovat kasvaneet enenevässä määrin turve- ja kivennäismaiden alueella. Pitäisikö meidän olla enemmän huolissaan näistä päästöistä, hän kysyi.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä korosti Kettusen puheenvuoron jälkeen, että Suomessa hiilinielujen vähentymistä aiheuttavat nimenomaan hakkuut.

Seppälä myös sanoi, että maaperän päästöt on laskettu osaksi hiilinielukokonaisuutta.

– Maaperän päästöt ovat kasvussa ja se on ongelma. Mutta nimenomaan hakkuiden lisääntyminen on aiheuttanut meidän hiilinielujen vähenemisen, Seppälä summasi.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta komppasi osaltaan Seppälän näkemyksiä. Hän toisti puolueensa näkökannan siitä, että hakkuiden vähentäminen on yksi keskeisimpiä keinoja saada Suomen metsät jälleen hiilinieluiksi.

– Se on vaan fakta, Virta kuittasi.

Tentissä nousi keskusteluun myös puun polton suosiminen energialaitoksissa.

Kettunen mukaan asiasta puhutaan liikaa uhkakuvien kautta. Hän puolusti etenkin sahateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä puun polton kautta tapahtuvassa energiantuotannossa. Sellainen malli on hänen mukaansa olemassa esimerkiksi Kuhmossa.

Hän kuitenkin myönsi, että ainespuun liiallinen käyttö puun polttamisessa on ongelma. Se johtuu Kettusen mukaan turpeen polton loppumisesta.

– Ainespuu pitäisi saada ennemminkin puurakentamiseen ja selluteollisuuteen kuin polttaa se savuna ilmaan, Kettunen tiivisti.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kommentoi Kettusen puheita painottamalla puun polton ilmastopäästöjä. Hänen mukaansa energiapolitiikan keskeinen tavoite pitäisi olla se, ettei puuta tarvitsisi polttaa enää lainkaan.

– Vähintään nämä nykyiset verotuet pitäisi poistaa, Kivelä vaati.

Kettusen mukaan ilmastopolitiikassa sorrutaan kuitenkin helposti ristiriitaisuuksiin. Hän hämmästeli sitä, että puun polttaminen energian tuotannossa on noussut niin suureksi ongelmaksi, mutta esimerkiksi jätteiden polttamisen ongelmista ei juuri puhuta.

– Minua kyllä ihmetyttää se, että puuta ei saisi polttaa energialaitoksissa, mutta italialaisia jätteitä saa kuitenkin kuskata Italiasta asti Suomen energialaitoksiin poltettavaksi, Kettunen sanoi.

Hän viittasi tietoihin, että jätteitä kuljetetaan ulkomailta yhä enenevässä määrin Suomen jätteenpolttolaitoksiin poltettavaksi.

Kettusen, Virran ja Kivelän lisäksi tentissä olivat keskustelemassa kokoomuksen Pauli Aalto-Setälä, kristillisdemokraattien Sari Essayah, SDP:n Nasima Razmyar, RKP:n Silja Borgarsdóttir Sandelin sekä perussuomalaisten Sara Seppänen.