Keskustan kärkinaiset kiittelevät luonnonsuojelulakia: "Tällä politiikalla luonto pärjää ja Suomi pärjää"
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli muistuttavat, että Suomessa on kaikki edellytykset samanaikaisesti pitää huolta luonnosta ja käyttää luonnonvaroja kestävästi.
– Olemme lisänneet luonnonsuojelun voimavaroja ja tuoneet luonnonsuojelulain tähän päivään samalla kun Suomessa on tehty jätti-investoinnit metsäteollisuuteen ja kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan. Tällä politiikalla luonto pärjää ja Suomi pärjää, kaksikko toteaa yhteisessä kannanotossaan.
Saarikon ja Kallin mukaan Rauman uusi saha, Kemiin rakenteilla oleva biotuotetehtas ja Oulun kartonkilinjan investointipäätös ovat kaikki esimerkkejä, että Suomi nähdään houkuttelevana maana metsäteollisuuden investoinneille.
– Siksi tarvitaan kannustavaa veropolitiikkaa, infrarakentamista koko Suomen mitassa ja tuntuvasti lisää uusiutuvan energian tuotantoa. Ne edistävät kaikki investointeja.
Kestävän talouskasvun rakentamisen rinnalla on tehty myös järkevää ympäristöpolitiikkaa keskustan tavoitteiden mukaisesti.
– Luonnonsuojelulain uudistuksen lisäksi luonnonsuojeluun on satsattu vuosittain lisää keskimäärin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoja on käytetty vapaaehtoisuuteen perustuvien Helmi-elinympäristöohjelman elinympäristöjen kunnostukseen ja Metso-ohjelman luonnonsuojelualueiden hankintaan, kaksikko muistuttaa.
Annika Saarikon mielestä on hienoa, ihmisten toiveisiin on pystytty vastaamaan ja tarjoamaan luonnonsuojelun rinnalla myös monipuolisia luontoelämyksiä.
– Uusia kansallispuistojakin on Keskustan hallitusvastuussa perustettu paikallisten ihmisten tuella, viime vaalikaudella Hossa ja kuluneella Salla, hän toteaa.
Saarikon ja Kallin mukaan uusi luonnonsuojelulaki vahvistaa entisestään taloudellisen tuen mahdollisuuksia nimenomaan vapaaehtoisille suojeluohjelmille.
Vapaaehtoisuus – ei ylhäältä saneleminen – on heidän mielestään näissä asioissa kestävä tie edetä. Lisäksi esimerkiksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan.
Keskustan mielestä luonnonsuojelun hyväksyttävyys edellyttää, että suojelutoimet korvataan reilulla tavalla maan- ja metsänomistajille.
– Metsää uhkasi joutua epäselvään tilaan, harmaaseen suojeluun. Silloin tavallinen suomalainen metsänomistaja ei olisi oikeutettu korvaukseen, vaikka toisaalta metsän taloudellinen käyttö olisi voinut vaikeutua. Epäkohdat on nyt korjattu, Eeva Kalli painottaa.
Saarikko ja Kalli katsovat, että muutamaa pykälää koskevat muutokset pitää asettaa mittasuhteisiin. Laki ei ole ”vesittynyt” saati kaatunut. Se etenee eduskunnan enemmistön tukemana.
– Suojelun kustannukset pitää jakaa reilusti kaikille. Niitä ei voi välillisesti ja sattumanvaraisesti sälyttää yksittäisille maan- ja metsänomistajille. Olemme varmoja, että läpinäkyvät ja vapaaehtoisuuteen perustuvat suojelupäätökset lisäävät suojelun hyväksyttävyyttä suomalaisten keskuudessa verrattuna epämääräiseen, harmaaseen suojelutilaan, Kalli sanoo.
Uutena luonnonsuojelulakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Tämän myötä taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää.
– Luonnon kestokyvyn huomioiva talouden kasvu ja uudet työpaikat mahdollistavat suomalaisille tärkeät peruspalvelut sekä tulonsiirrot, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja lisäävät luottamusta, Saarikko toteaa.