Viisikon kokousta uumoillaan ensi viikolle – näillä näkymin puheenjohtajat tapaavat keskiviikkona, kertoo hallituslähde STT:lle
Hallituksen puheenjohtajaviisikko on näillä näkymin koolla keskiviikkona, kertoo hallituslähde STT:lle.
Usea hallitusvaikuttaja ennakoi tapaamisen menevän ensi viikon puolelle, vaikka tarkkaa päivää ei vielä muista lähteistä arvioida. Tapaamisen järjestämistä vaikeuttavat puoluejohtajien työmatkat. Pääministeri Sanna Marin (sd.) saapuu Australiasta varhain sunnuntaina. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan on Brysselissä EU-kokouksissa maanantain ja tiistain.
Keskustassa arvellaan, että pääministeri haluaa tietää, miten keskusta aikoo jatkossa toimia. Puolue muutti eduskunnan valiokunnassa hallituksen esitystä uudeksi luonnonsuojelulaiksi opposition kanssa.
Puolueesta vakuutetaan, että muissa esityksissä mennään sovitun mukaan ja eduskunta voi tarvittaessa tehdä muutoksia normaaleilla pelisäännöillä.
Vihreät ovat sanoneet, että hallituksen on tällä hetkellä vaikea sopia mistään, koska se ei voi luottaa sovitun pitävän. Puolue on vaatinut puheenjohtajaviisikkoa koolle käsittelemään tilannetta.
Puolueiden tulehtuneista väleistä huolimatta hallituksen työ ei kuitenkaan ole täysin pysähtynyt. Hallituksen on tarkoitus vastata keskiviikkona opposition välikysymykseen maatalouden ahdingosta, ja sen valmistelu on STT:n tietojen mukaan edennyt normaalisti.
Muista hallituspuolueista tosin piikitellään keskustaa siitä, ettei välikysymykseen vastaava maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) pääse puolustamaan hallituksen työtä ilmoituksella uudesta maatalouden tukipaketista.
Sen neuvotteluita ei käydä ainakaan siihen asti, että yhteistä luottamusta yritetään palauttaa puoluejohtajien tapaamisessa. Myös muissa puolueissa kuin vihreissä tapaamista pidetään perusteltuna. Keskustastakin vakuutellaan, että tapaamisen toivotaan puhdistavan ja rauhoittavan ilmapiiriä.
Muissa hallituspuolueissa on pelätty keskustan hankaloittavan vielä muun muassa translain ja TE-palveluiden siirtämistä kunnille koskevan lain valiokuntakäsittelyä.
Keskustasta vakuutetaan, että puolueen eduskuntaryhmällä on vakaa aikomus hyväksyä molemmat sovitulla tavalla. Jos eduskunnassa hienosäätöä tehdään, se tehdään hallituskumppaneiden kanssa.
Osan keskustan edustajista tiedetään vastustavan translakia, mutta sillä on puheenjohtaja Saarikon tuki ja kokoomuksen myötä eduskunnassa laaja enemmistö.
Muita elonmerkkejä hallituksesta saatiin perjantaina, kun lausuntokierrokselle lähti lakiluonnos sähköalan yritysten kasvaneiden voittojen väliaikaiseksi verottamiseksi. Hallitus tavoittelee lakiesityksen antamista aiheesta eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.
Hallituksesta huomautetaan, että maataloustuen sisältävä lisäbudjetti voitaisiin antaa eduskunnalle vielä alkuvuonna. Toinen asia on, suostuuko vihreät puoltamaan tukea. Puolueesta on pyydetty keskustaa palauttamaan yhteinen luottamus palaamalla hallituksen aiemmalle linjalle luonnonsuojelulaissa. Saarikko on torpannut vaatimuksen.
Luonnonsuojelulain sisällöstä äänestetään eduskunnassa keskiviikkona.
Luonnonsuojelulaista valiokuntakäsittelyssä poistetut pykälät on jo vihreissäkin nielty, mutta raivoa herättää keskustan toimintatapa valiokunnassa.
Toinen poistettu pykälä koski sitä, että uhanalaiset luontotyypit olisi listattu ja lista annettu valtioneuvoston asetuksella. Toinen poistettu pykälä koski sitä, miten listausta tulisi soveltaa.
Keskustan mielestä pykälät olisivat muodostaneet harmaan alueen, joka ei varsinaisesti ole luonnonsuojelun piirissä, mutta tosiasiallisesti voisi estää metsän hyödyntämisen.
Vihreät on tulkinnasta toista mieltä. Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan ei pidä paikkaansa, että uhanalaisten luontotyyppien luetteleminen rikkoisi maanomistusoikeutta. Puolue on vedonnut siihen, että perustuslakivaliokunta ei nähnyt asiassa ehdotonta ongelmaa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan perustuslakivaliokunta katsoi, että ympäristövaliokunnan oli syytä pyrkiä parantamaan uhanalaisia luontotyyppejä koskevan sääntelyn ennakoitavuutta ja konkretisoimaan uhanalaisuuden vaikutuksia. Ympäristövaliokunta meni kuitenkin niin pitkälle, että poisti pykälän kokonaan.
– Eihän se ollut perustuslakivaliokunnan tarkoitus, että se kokonaan poistetaan, Ojala-Niemelä sanoo STT:lle.
Keskusta on tarttunut ennen kaikkea perustuslakivaliokunnan lausunnossa siihen, että valiokunta katsoi merkitystä olevan myös sillä, ettei uhanalaisuuden määrittely sellaisenaan saa aikaan välittömiä oikeusvaikutuksia.