Keskustan Hoskonen lyttäsi hallituksen liikennesuunnitelman – "Suomen tiestö, raiteet ja sillat rapistuvat niin kovaa vauhtia, että korvissa soi"

Liikennepolitiikka

Hallitus on hylkäämässä puolet Suomesta ja rapauttamassa huoltovarmuuden, katsoo keskustan eduskuntaryhmä.

Keskustan ryhmäpuhuja Hannu Hoskonen tyrmäsi hallituksen selonteon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037 täysin eduskunnan lähetekeskustelussa.

Hoskosen mukaan hallituksen keskittämispolitiikka pakottaa ihmiset ja yritykset jättämään kotiseutunsa, mikä on väärä tie koko maan turvallisuuden kannalta.

– Suomen tiestö, raiteet ja sillat rapistuvat niin kovaa vauhtia, että korvissa jo soi. Valtion vähiä rahoja tulisi käyttää viisaammin kuin mitä hallitus tässä selonteossa suunnittelee, Hoskonen julisti.

Hoskonen kuvaili hallituksen suunnitelman valmisteluprosessia luokattomaksi ja lopputulosta pelkäksi hallituksen omaksi luomukseksi ilman aitoa parlamentaarista keskustelua.

Hoskonen syytti hallitusta siitä, että se keskittyy vain suuriin kaupunkeihin ja pääväyliin, samalla kun itäinen Suomi ja maaseudun tiestö jäävät heitteille.

Hoskonen huomautti. että hallitus on poistamassa saavutettavuuskriteerin suomalaisen liikennepolitiikan ytimestä. Tämä on hänen mukaansa kova isku erityisesti Itä-Suomelle, jonka merkitys on korostunut muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen myötä.

– Jo karttaa katsoessa jokainen voi päätellä, että pakotteista eniten kärsinyt itäinen Suomi kantaa suurta vastuuta koko Suomen kohtalosta. Mutta mitä tekee hallitus? Se on tyly itäistä Suomea kohtaan, Hoskonen jyrähti.

Hoskonen toi julki myös keskustan erityisen huolen valtiovarainministeriön väläytyksistä muuttaa vähäliikenteisiä asfalttiteitä takaisin sorateiksi. Toimiva tieverkko on elintarviketuotannon, metsätalouden ja huoltovarmuuden kivijalka, hän muistutti.

Hoskonen tarjosi liikennepolitiikkaan suunnanmuutosta, jossa painopiste siirretään kalliista raidehankkeista perusasioiden kuntoon laittoon. Miljardeja maksavien uusien raidehankkeiden sijaan rahat on ohjattava alempiasteisen tieverkon, rapistuvien siltojen ja rikkinäisten raiteiden korjaamiseen.

– Nykyinen urakkamalli ei toimi. Valvonta on olematonta. Tämä ei ole mielipide. Se on tosiasia, jonka ihmiset kohtaavat joka ainoa päivä. Tiehöylät on saatava takaisin soratieverkon hoitoon, Hoskonen vaati.

SDP:n ryhmäpuhuja Seppo Eskelinen näki, että hallitus on viemässä pohjaa viime hallituskaudella tehdyltä valtakunnalliselta liikennejärjestelmäsuunnitelmalta, jossa muodostettiin yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä ja rahoittamisesta seuraavan 12 vuoden aikana.

– Kun suunnitelmaa tehtiin, oli esillä, kuinka tärkeää on, että suunnitelmaan sitouduttiin laajasti ja vaalikaudet sekä hallitus-oppositio-rajat ylittäen. Nyt hallitus kuitenkin kovaa kyytiä vie pohjaa suunnitelmalta tuomalla hankkeita ohi virkatyönä valmistellun investointiohjelman, Eskelinen paheksui.

Eskelisen mukaan tällainen siltarumpupolitikointi syö pohjaa pitkäjänteiseltä liikenneverkon kehittämiseltä, heikentää investointien ennakoitavuutta ja estää EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä.

Eskelinen huomautti myös, että korjausvelka jatkaa kasvuaan hallituksen puheista huolimatta.

– Väyläviraston arvion mukaan sen määrä ylitti viime vuonna jo 4,3 miljardia euroa. Vaikka hallitus on lisännyt rahoitusta, on se täysin riittämätön. Samalla hallitus leikkaa väyläinvestointien rahoituksesta ja perusväylänpidosta niin surullisena lopputuloksena on liikenneverkon kunnon rapistuminen edelleen.

Eskelinen muistutti, että alempi tieverkko on kriittinen paitsi elinkeinoelämällä ja huoltovarmuudelle myös maanpuolustukselle.

– Sen rapistuminen ei ole vain talouskysymys, vaan vakava turvallisuuskysymys. Silti hallitus leikkaa rahoituksen tasolle, jolla ei saada edes perustarpeita hoidettua.

Demariedustaja huomautti, että yhä useammat investoinnit ja niiden rahoitus valitaan sotilaallisten kriteerien perusteella.

– Puolustus on tärkeä näkökulma, mutta se ei voi peittää alleen koko maan tasapuolista liikenneverkon kehittämistä turvallisuus ja huoltovarmuus huomioiden.

Eskelinen piti hyvänä, että suunnitelmassa on päätetty maakunnallisten lentoyhteyksien turvaamisesta alueilla, joilla kolmen tunnin ei täyty esimerkiksi raideliikenteen keinoin.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) eduskunnalle esittelemässä selonteossa linjataan Suomen liikennejärjestelmän kehitystä vuosille 2026–2037. Tavoitteena on kääntää väylien rappeutuminen laskuun vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus esittää, että nykyisen liikenneinfran hoitoon ja kunnossapitoon osoitetaan 460–580 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosittain kaudella 2030–2037. Tämä nostaisi vuotuisen perusväylänpidon rahoituksen nykyisestä noin 1,74 miljardista eurosta 1,86 miljardiin euroon.

Lisäpanostuksella tavoitellaan väyläverkon paisuvan korjausvelan kasvun taltuttamista vuodesta 2030 alkaen. Arvion mukaan korjausvelka asettuu noin 6 miljardiin euroon vuoteen 2037 mennessä

Tilanne on kriittinen erityisesti tiestöllä, jonka korjausvelka oli vuoden 2025 alussa noin 2,6 miljardia euroa. Erityisenä huolenaiheena ovat 1960–1980-luvuilla rakennetut sillat, jotka tulevat nyt peruskorjausikään.

Selonteossa painotetaan tarvetta kehittää liikenneinfraa siten, että se tukee sotilaallista ”kaksoiskäyttöä”. Tämä tarkoittaa, että siltojen, satamien ja rataverkkojen on kestettävä myös raskaiden sotilaskuljetusten vaatimukset.

Valtio kannustaa VR-Yhtymää ja teleoperaattoreita yhteistyöhön, jotta 4G- ja 5G-verkkojen kapasiteetti riittäisi myös täysissä matkustajajunissa. Myös automaattisten ajoneuvojen turvallista käyttöä yleisillä teillä valmistellaan lainsäädännön muutoksilla.

Lentoliikenteessä markkinaehtoisuus on pääsääntö, mutta valtio on sitoutunut turvaamaan maakuntalennot useille kentille, kuten Joensuuhun, Kajaaniin ja Jyväskylään alkuvuoteen 2028 asti, koska lentomatkustajamäärät eivät ole vielä palautuneet koronaa edeltävälle tasolle.