Keskustan Hanna Huttunen kirittää hallitusta uudistuksiin yrittäjien hyväksi –"Putinin hinnat" lisäävät velkaantumisriskiä

Yrittäjyys

Hallituksen olisi pohdittava, mitä se voisi vielä tehdä tällä vaalikaudella yrittäjien aseman helpottamiseksi, näkee keskustan pohjoiskarjalainen kansanedustaja Hanna Huttunen. 

Eduskunnan lakivaliokunnassa vaikuttava Huttunen muistuttaa, että eläminen kallistuu väkisinkin, ja monessa asiassa tulevat voimaan ”Putinin hinnat”. Velkaantumisen riski on kasvanut entisestään.

– Ihmisten on pärjättävä, on syötävä, juotava ja ostettava vaatteita ja pystyttävä elämään normaalielämää, Huttunen muistuttaa. 

Huttusen mielestä näissä oloissa hallituksen olisi perusteltua vielä selvittää mahdollisuudet kiirehtiä vielä keskeneräisten uudistusten voimaantulon ajankohtaa.

– Mitä nopeammin, sen parempi, hän summaa.

Huttunen toivoo, ettei esimerkiksi ulosoton suojaosan korotus hallitukselta unohtuisi. Asia ei ole vielä edennyt, vaikka se on kirjattu nykyisen hallituksen ohjelmaan.  

Tällä hetkellä ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on yksinäisellä velallisella 696 euroa kuukaudessa, kun täysi takuueläke on 855 euroa kuukaudessa. Huttusen mielestä suojaosa pitäisi korottaa vähintään takuueläkkeen tasolle. 

Huttusen mukaan nykyinen hallitus on auttanut velkaongelmaisia monin tavoin, muun muassa lyhentämällä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa kuukauteen. Muutos astuu voimaan joulukuussa.  

Keskustaedustajan mukaan kyse on todella suuresta muutoksesta: tähän asti maksuhäiriömerkinnät ovat säilyneet 2-4 vuotta. 

– Sehän vaikeuttaa elämää todella paljon, Huttunen muistuttaa.  

Hallitus on helpottanut yrittäjien asemaa myös lainmuutoksella, jolla pyritään estämään kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen yritysvelallisilta. Yrityssaneerauksiin luodaan myös uusi, varhaiseksi saneerausmenettelyksi kutsuttava väylä. Uudistus on tulossa voimaan heinäkuussa. 

– Se tarkoittaa sitä, että siihen voi hakeutua, vaikka kassavarat eivät ole vielä aivan loppu ja yritys on vielä toimintakykyinen, mutta sitä uhkaa maksukyvyttömyys. 

Neljäs iso kokonaisuus on Huttusen mukaan positiivinen luottotietorekisteri, joka on vielä valiokuntakäsittelyssä. Rekisteriin koottaisiin henkilön kaikki velat, jolloin velkaantumisesta syntyisi kokonaiskuva.

– Monestihan ihmisille saattaa tulla erilaisia kulutusluottoja, on lainoja ja muunlaisia osamaksuja ja pieniä tippoja siellä täällä. Mutta joskus on hyvä saada inhorealistinen kokonaiskuva, mikä lainatilanne on. Se parantaa ihmisen kykyä hahmottaa oma maksukyky nykyistä paremmin. 

Huttusen mukaan uudistus toimii myös vastapainona velallisille tehtäville helpotuksille, jotta luotonantajat voivat arvioida paremmin luotonhakijan luottokelpoisuutta ja maksukykyä. 

Rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2024 kuluttajaluottojen osalta. Vuonna 2026 tulisivat mukaan elinkeinotoimintaa varten myönnettävät luotot. 

Metsätalousinsinöörin koulutuksen saaneelle Huttuselle itselleen tulee ensi vuonna täyteen 30 vuotta yrittäjänä. Yritystoiminta alkoi keskellä 1990-luvun syvää lamaa.

– Ympärillä on paljon ihmisiä, tuttuja ja perheitä, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet sen 90-luvun, ja olen huomannut sen, että se riippa on seurannut sukupolvien yli.

Keskustaedustajan mukaan yrittäjyyteen kuuluu riskinotto, mutta epäonnistumista hävetään yhä. Asia nousi kuitenkin korona-aikana onneksi esille, ja merkkejä asenneilmapiirin muutoksesta on. 

Outokummussa puu- ja rakennustarvikealalla toimivan yrityksensä toimitusjohtajuuden Huttunen jätti noustuaan kansanedustajaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

– Olen omistajana ja hallituksen puheenjohtajana, en ole siinä arkitoiminnassa enää mukana.

Edustajan kotimaakunnan Pohjois-Karjalan taloutta uhkaa tällä hetkellä Venäjän-kaupan täydellinen tyrehtyminen. Huttunen vakuuttaa, että seudulla ei kuitenkaan jäädä tuleen makaamaan, vaan uusia kanavia lähdetään hakemaan välittömästi.

Suurin huoli yritysten näkökulmasta on Huttusen mukaan saavuttavuudesta: raiteet ja tieverkko pitäisi saada kuntoon. 

Huttunen korostaa myös maakuntakenttien lentoyhteyksien tärkeyttä ja kiittelee hallitusta vuolaasti ostopalveluliikenteen järjestämisestä.

– Esimerkiksi oma kotimaakunta ja Joensuu ovat saaneet pidettyä yhteydet maailmalle siinä. Se on jatkossakin todella tärkeää, hän korostaa.