Keskustalaiset syynäsivät hallituksen koulutuskirjaukset: Tiedossa leikkauksia, sulkemisia ja lakkautus

Koulutus

Keskustalaiset koulutusvaikuttajat löytävät uuden hallitusohjelman koulutuskirjauksista sekä hyvää että huonoa. 

Korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestöjen hallituksissa vaikuttavat Roosa Grönberg ja Joonas Soukkio ovat huolissaan erityisesti opiskelijoiden toimeentulosta. Leikkauksia on luvassa. 

– Asumistuen leikkaukset ovat suurin asia. Ne osuvat suoraan toimeentuloon. Laskimme, että Helsingissä asuvaan opiskelijaan kohdistuu pahimmillaan satasen leikkaus. Helsingin elinkustannustasoa ajatellen se on todella suuri leikkaus. Muuallakin Suomessa vaikutus osuu vahvasti, Soukkio sanoo. 

– Muutaman kympinkin laskut tulevat haastamaan toimeentuloa entisestään. Leikkaus heijastuu niin, että opiskelijoiden on pakko käydä töissä, ja tämän takia koulutuksen läpäisy heikkenee. SYL ja SAMOK kampanjoivat vaalien alla Opiskelijat pois köyhyysrajalta -teemalla. Toimeentuloasiat ovat olleet kriittisiä pitkään, Grönberg painottaa. 

Soukkion mukaan pahin pelko oli opiskelijoiden siirtäminen yleisestä asumistuesta takaisin erilliselle asumislisälle, joka oli pienempi eikä tullut kesäisin. Pelko ei toteutunut, mutta leikkaukset ovat silti liiallisia opiskelijapomon mielestä. 

– Emme voi missään tapauksessa hyväksyä. Opiskelijat elävät niin pienellä. 

Soukkio vaikuttaa Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK:n puheenjohtajana. SAMOK toimii ammattikorkeakouluissa opiskelevien edunvalvontajärjestönä. Yliopistoissa opiskelevia edustaa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, jonka hallituksen koulutuspoliittisista ja työelämäasioista vastaavana hallituksen jäsenenä Grönberg istuu. 

Tiede- ja kulttuuriministerinä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa vaikuttaneen Petri Honkosen pöydällä olivat muun muassa korkeakouluasiat.

Opettajataustainen kansanedustaja kertoo olevansa huolissaan erityisesti vapaan sivistystyön tulevaisuudesta. 

– Monen paikkakunnan kansanopistot pistetään kiinni, se on kielteistä kehitystä.

Honkonen on skeptinen myös sen suhteen, onnistuuko hallitus vastaamaan perusopetuksen suuriin haasteisiin, joita etenkin inkluusio on tuonut. 

Myös Honkonen toivoo, että korkeakouluopiskelijoiden toimeentulosta pidetään huolta. Samalla ex-ministeri muistuttaa sosiaaliturvan uudistamistarpeista. 

– On selvä, että asumistukea joudutaan leikkaamaan. Yleinen asumistuki nostaa vuokria valtavasti, ja on sairas systeemi meidän sosiaaliturvajärjestelmässämme. Muutoksia pitää tehdä, mutta samalla on huolehdittava, että sosiaalisesta taustasta riippumatta köyhienkin perheiden lapset pystyvät kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle.

– Se taas on selvä, että työikäisten sosiaaliturvaa pitääkin leikata, sillä työvoiman saatavuustilanne on niin vaikea, että ihmisten on vain mentävä töihin, Honkonen korostaa. 

Hän muistuttaa, että edellisellä kaudella pidettiin huolta koko maan kattavasta korkeakouluverkosta. Nyt hallituksella on näytön paikka siinä, huolehditaanko koko maan edellytyksistä. 

– Aloituspaikkojen tilanne huolettaa. Viime kaudella huolehdimme, ettei niitä lisätä vain kasvukolmion sisälle.

– Riittääkö opettajaa ja sairaanhoitajaa jatkossa tasaisesti maan eri osiin? Hyvää ei lupaa, mutta aika näyttää, Honkonen arvioi. 

Kaikki kolme kiittävät sitä, että TKI- eli tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen tasosta pidetään kiinni. Viime kaudella hallitus ja oppositio sitoutuivat yhdessä siihen, että TKI-rahoitus pidetään neljässä prosentissa bruttokansantuotteesta. 

Honkonen korostaa, että TKI-rahoituksen jakautumista pitää valvoa tarkalla silmällä. 

– Tiede- ja tutkimuslaitosten näkökulmasta pitää huolehtia siitä, että rahoitus ei valu vain yritystukiin, vaan että oikea tutkimus ja koulutus saa mittavan satsauksen.

Eri mieltä opiskelijavaikuttajat ja ex-ministeri ovat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista. Hallitusohjelma sallii korkeakoulujen periä näiltä opiskelijoilta täydet lukukausimaksut eli opintojen koko hinnan. 

– Suomen suurin haaste on väestörakenne. Politiikalla ei voi vaikuttaa syntyvyyden kasvuun, mutta maahanmuuttoon voi. Lukukausimaksut ovat ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä pitäisi kolminkertaistaa, Grönberg harmittelee. 

– Tämä ei vahvista viestiä, että Suomi on houkuttava maa. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan 40 prosenttia hakijoista voi tippua lukukausimaksujen takia, Soukkio varoittaa. 

Honkonen näkee asian koulutusviennin kannalta. 

– En tyrmää ollenkaan. Koulutusvientiin on aidot mahdollisuudet, ja voimme näin saada rahaa Suomen ulkopuolelta. Sekin on koulutusvientiä, että tänne tullaan opiskelemaan.

Soukkio ja Grönberg ovat skeptisiä sen suhteen, voiko hallituksen linjauksilla saavuttaa tavoitetta siitä, että nuorten ikäluokkien korkeakoulutusaste olisi 50 prosenttia vuonna 2030. 

– Se ei saa olla itseisarvo. Rahaa ei ole luvassa, ja nostoa tehdään laadun kustannuksella. Yliopistoilla on oma päätösvalta aloituspaikkoihinsa, joten on mielenkiintoista nähdä, mitä keppiä tai porkkanaa hallitus tarjoaa, Grönberg pohtii. 

– Ammatillinen koulutus on keskiössä, jos halutaan enemmän korkeakoulutettuja. Huoli on, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole korkeakouluvalmiuksia, Soukkio arvioi. 

Suuri menetys on myös aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. 

– Sen kautta todella moni on saanut koulutuksen tai pystynyt vaihtamaan alaa. Työvoimapulaan on pystytty vastaamaan aloilla, joilla sitä on. Tämä ei ollenkaan vahvista viestiä, että ihmisillä olisi mahdollisuus uudelleenkouluttautua, Soukkio harmittelee. 

Myönteistä hallitusohjelmassa on Grönbergin ja Soukkion mukaan esimerkiksi kirjaukset psykoterapiakoulutuksen maksuttomuudesta ja panostukset mielenterveyteen.  

Kaikki kolme huomauttavat myös, että moni ohjelman kirjaus on liian tulkinnanvarainen tai hämärä. 

– Sivistysyliopistosta oli kirjoitettu kauniisti, mutta siinä ei lopulta sanota paljon mitään, Grönberg naurahtaa. 

Juttu on alun perin ilmestynyt Suomenmaan elokuun aikakauslehdessä.