Keskustakolmikko: Uusissa ravintosuosituksissa painottuu liikaa ympäristönäkökulma – "Tosiasiallinen tarkoitus on hämärtynyt"

Keskustan kansanedustajat Anne Kalmari, Vesa Kallio ja Timo Mehtälä kertovat olevansa huolestuneita maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) antamasta vastauksesta kirjalliseen kysymykseen koskien kansallisten ravitsemussuositusten uudistamista.

Mediatiedot ovat kertoneet, että marraskuun lopulla julkistettavissa uusissa ravintosuosituksissa etenkin lihatuotteiden saantisuositusta ollaan vähentämässä huomattavasti.

Kalmarin, Kallion ja Mehtälän mukaan uusien suositusten laadintaa ovat kansanterveyden ohella ohjanneet voimakkaasti ilmasto- ja ympäristöperusteet.

Kolmikko kertoo tiedotteessaan, että ministeri Essayahin antaman vastauksen mukaan uusiin ravitsemussuosituksiin on liitetty ympäristö- ja kestävyyskriteereitä elintarvikeryhmittäin.

Essayahin vastauksesta käy kolmikon mukaan ilmi, että ekologisen- taloudellisen- ja sosiaalisen kestävyyden kokonaisarvion sijasta uusissa suosituksissa on terveysnäkökulman lisäksi arvioitu ainoastaan ympäristönäkökulma.

– Muiden kestävyyden osa-alueiden osalta vastauksessa todetaan, että mikäli jatkossa suosituksia laadittaessa käytetään muuta kuin terveysnäkökulmaa, myös muita tärkeitä kestävyyden ulottuvuuksia kuten huoltovarmuutta tulee käsitellä tarkemmin ja mahdollisesti liittää mukaan suosituksiin, Kalmarin, Kallion ja Mehtälän tiedotteessa sanotaan.

Kalmarin mukaan ihmisten olisi olennaista nyt tietää, millä perusteilla uusia suosituksia ollaan antamassa.

Hän vaatii myös avointa keskustelua muiden kuin terveysperusteiden ottamisesta osaksi ravitsemussuosituksia.

– Jos näin tehdään, tulee tarkastelun olla kokonaisvaltaista siten, että kaikki kestävyyden osa-alueet ja kansalliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi. Nyt näyttää siltä, että ravitsemussuositusten tosiasiallinen tarkoitus on hämärtynyt, Kalmari painottaa.

Kallio kummeksuu sitä, että maataloudesta vastaavan ministeriön alaisuudessa valmistellaan osaltaan suomalaiseen ruuantuotantoon vaikuttavia linjauksia ilman kokonaiskestävyyden huomioimista.

– Kysymykseen siitä, onko suomalaisten kulutustottumusten ohjaaminen ravitsemussuosituksilla ylipäätään oikea tapa ratkaista maatalouden ilmasto- ja ympäristöhaasteita ei ministeri Essayah antanut lainkaan vastausta. Vastausta ei saatu siihenkään, onko lihankulutuksen vähentämiseen tähtäävä suositus linjassa muun muassa Suomen huoltovarmuuden turvaamisen kanssa, Kallio sanoo.

Mehtälä korostaa, että suomalaisen maataloustuottajan pärjäämisen ja kotimaisen ruuan huoltovarmuuden turvaamisen pitäisi olla maa- ja metsätalousministerin ykkösprioriteetti mitä tahansa uutta velvoitetta tai ohjeistusta laadittaessa.

Hän sanoo huomanneensa esimerkiksi valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, että puolustusvoimat pitää huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeänä kotieläintuotannon turvaamista Suomessa.

– Kuitenkin etenkin viimeisen kolmen vuoden aikana kotieläintuotanto on mennyt Suomessa jyrkästi alaspäin. Nyt näitä näkökulmia ei ole edes otettu huomioon, Mehtälä sanoo.