Keskusta päivitti ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksensa – "Suomi tulee myös osaksi Naton ydinasepolitiikan pelotetta"
Keskusta on päivittänyt vuosi sitten julkistetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksensa toimintaympäristön muututtua perustavanlaatuisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman julman hyökkäyssodan myötä.
Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Mikko Savola perustelee päivityksen tarvetta sillä, että pienen maan turvallisuus rakentuu taidosta ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää oma johdonmukainen politiikkansa.
– Keskusta katsoo, että Nato-jäsenyys vahvistaa maamme turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Pitkän kumppanuuden ja yhteistyön ansiosta Suomi täyttää Naton puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustussuunnittelua, Savola totesi aamuisessa infotilaisuudessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi liittyy Naton jäseneksi täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin.
– Olemme valmiita puolustamaan koko liittokuntaa ja liittokunta on valmis puolustamaan Suomea. Suomi tulee Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsenenä myös osaksi Naton ydinasepolitiikan pelotetta, Savola muistutti.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu onkin Mikko Savolan mukaan siirtymässä nyt siihen, millainen Nato-maa Suomi haluaa olla.
– Keskusta katsoo, että pohjoismaisuus, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat tärkeitä tekijöitä maamme Nato-profiilissa. Siksi Suomen Nato-profiilin tulee rakentua olemassa oleville vahvuuksillemme, kuten pohjoisten olosuhteiden tuntemiselle sekä kyber- ja hybridiuhkien torjumisen osaamiselle.
– Keskusta suhtautuukin avoimesti Naton tukikohdan perustamiseen Suomeen ja esittää Naton arktisen osaamis- ja koulutuskeskuksen perustamista Suomeen, tuleva puolustusministerin sijainen korosti.
Myös huoltovarmuuden merkitys turvallisuudelle on viime aikoina korostunut yhä enemmän.
– Keskusta painottaa, että Suomen on otettava aktiivinen rooli Naton huoltovarmuustoiminnassa, sekä sotilaallisessa huoltovarmuudessa että siviilisektorin toiminnassa. Suomen energiaulkosuhteita länteen on edistettävä ja vahvistettava kahdenvälisesti, EU-tasolla ja globaalissa yhteistyössä, Savola totesi.
Mikko Savola painotti, että Suomen turvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin jatkossakin edelleen maamme omissa käsissä.
– Yleinen asevelvollisuus, reserviläisiin pohjautuvat sodan ajan joukot ja koko maan puolustaminen on edelleen puolustuksemme perusratkaisu. Perustan muodostaa vahva kansallinen puolustus, josta on pidettävä kaikissa olosuhteissa hyvää huolta. Vahva maanpuolustustahto on tärkein kulmakivemme ja avoin keskustelu palvelee sitä parhaiten, hän huomautti puheenvuorossaan.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen muistutti omassa alustuksessaan, että 2000-luvun alussa moni maa ajoi alas omaa armeijaansa.
– Suomessa toimittiin toisella tavalla. Jälkeenpäin ajatellen se oli viisautta. Olimme itsepäisiä, mutta teimme silloin oikeita ratkaisuja, hän vakuutti.
Kaikkosen mukaan Suomen puolustus kestää vertailun, vaikka 2010-luvun alussa jouduttiinkin tekemään harmillisia leikkauksia budjettiin.
– Uskottavaa puolustuskykyä ei onneksi ajettu alas.
Kaikkonen muistutti myös meneillään olevista kahdesta jätti-investoinnista.
– Laivue 2020 -hankkeessa seitsemän sota-alusta korvataan neljällä uudella korvetilla, jotka rakennetaan Rauman telakalla. Isoin hanke on kuitenkin viiden hävittäjän hankinta. Yksi ehdokas nousi yli muiden eli F35. Se oli hyvä ja oikea päätös. Hävittäjät otetaan 2025-26 alkaen käyttöön ja ne korvaavat asteittain Hornetit, jotka toki nekin ovat vielä hyväkuntoisia.
Puolustusministeri sai keskustan tilaisuudessa yleisöltä vastattavakseen myös Turkin kanssa käytävien ratifiointineuvottelujen tilanteen.
– Vierailin Turkissa viimeksi vikko sitten ja keskustelin Turkin puolustusministerin kanssa. Tuskin jäsenyys siitä ainakaan takapakkia otti. Meillä on Ruotsin kanssa sovittu yhteisymmärrysasiakirja ja Suomi on sitoutunut Madridin yhteistyöasiakirjaan. Nyt kysytään vain kärsivällisyyttä, Kaikkonen rauhoitteli.
Keskustelua herätti myös Nato-jäsenyyden kustannukset. Ja siinä erityisesti kahden prosentin osuus bruttokansantuotteesta.
Kaikkosen mukaan uusien hankkeiden myötä Suomi jopa ylittää tällä hetkellä tuon vaatimuksen.
– Vuosikymemnen loppuoluolella menee alle, jos ei uusia hankintoja tule. Nato-maat täyttävät tuon rajan nyt vaihtelevasti. Oma tuntumani on, että Nato tulee tiukentamaan tavoitetta. Kahden prosentin katto muuttuu silloin lattiaksi. Suomi tulee sen kyllä silloinkin täyttämään, Kaikkonen vakuutti.