Keskusta haluaa katkaista mielenterveyskriisin syöksykierteen: Omalääkärimalli ja loppu hoidon pallottelulle

Keskusta

Keskusta esittää suomalaisen mielenterveyskriisin ratkaisuksi perhe- ja omalääkärimallia, jossa yhdellä lääkärillä ja hänen tiimillään olisi jatkuva kokonaisvastuu potilaan hoidosta.

Puolueen mukaan keskeinen ongelma ei ole pelkästään mielenterveyspalveluiden puute, vaan hoidon hajanaisuus. Ihmiset joutuvat kertomaan tilanteensa yhä uudelleen eri ammattilaisille, eikä kukaan kanna kokonaisvastuuta hoidosta.

– Palveluja kyllä on, mutta hyvin pirstaleisesti. Avun saaminen on hidasta, keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Tässä pitää tehdä iso asennemuutos, jossa mielen hyvinvointi nähdään kansallisena pääomana, ei kulujen kohteena, hän korosti.

Keskusta julkisti torstaina mielenterveysohjelman, jota on valmisteltu Kososen johdolla puolueen työryhmässä reilun vuoden ajan. Se kuuluu keskustan Suunta Suomelle -ohjelmaan, joka muodostaa perustan puolueen eduskuntavaaliohjelmalle.

Omalääkärimallia on edistetty myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaudella. Kosonen kertoi, että aiheeseen perehtyminen teki kuitenkin selväksi sen, etteivät mielenterveyspalvelut toimi.

– Tilanne ei välttämättä tarvitsisi uutta lainsäädäntöä, mutta se tarvitsisi todella hyvää johtamista, Kosonen sanoi.

– Vaikka olisi kuinka hyvä omalääkärimalli, niin voi olla todella haastavaa huolehtia hoitoketjusta, jos hyvinvointialueilla ei johdeta kokonaisuutta kunnolla mielenterveyden osalta, hän jatkoi.

Ohjelma korostaa, että mielen hyvinvointi liittyy oppimiseen, työllisyyteen, perheisiin, turvallisuuteen ja talouteen, eikä sitä voida ratkaista yksittäisillä toimilla.

Keskustakin on sitoutunut velkajarruun, jonka vuoksi jaettavaa ei ensi vaalikaudella isommin ole. Kuinka paljon keskusta on valmis laittamaan rahaa mielenterveyskriisin ratkaisuun?

Kosonen sanoo, ettei tarkkaa rahasummaa ole vielä laskettu, eikä se ole kovin helppoakaan. Ensin pitäisi tutkia esimerkiksi julkisesti tuotettujen mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta.

Kososen mukaan on kuitenkin selvää, että mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää rahaa.

– Tässä on kyse siitä, haluammeko kustannusten käyrän nousevan kohtisuorasti, vai teemmekö asialle jotain, hän totesi.

OECD:n arvioiden mukaan mielenterveysongelmien hinta Suomelle on noin 11 miljardia euroa vuodessa, ja noin puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä.

– Ihmisten pitäisi ymmärtää asian vakavuustaso. Jos valtion velkaantuminen on pahin asia, niin se tarkoittaa miljardeja velkaa tämänkin asian osalta, jos emme tee nyt jotain, Kosonen sanoi.

Keskustan mielestä tuki pitää tuoda suoraan ihmisten arkeen ja helposti saavutettaviin paikkoihin, kuten neuvoloihin, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja nuorten muihin ympäristöihin.

Päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalvelut pitäisi myös koota saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Keskusta vaatii lisäksi perusterveydenhuollon mielenterveysosaamisen merkittävää vahvistamista ja psykiatrisen hoidon resurssien turvaamista koko maassa.

– Psykiatrian tilanne on todella huolestuttava monella tavalla. Meillä on laiton tilanne useammilla hyvinvointialueilla, Kosonen huomautti.

Keskustan mielestä terapiatakuun ikäraja pitää nostaa 29 vuoteen ja parantaa palvelua niin, että se vastaa nykyistä joustavammin eri elämäntilanteisiin.

Lasten ja nuorten terapiatakuu tuli voimaan vuosi sitten. Se tarkoittaa sitä, että lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.

Keskustan tiedotustilaisuudessa puhunut psykologian tohtori, psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov katsoi, että terapiatakuun kehittämistä tarvitaan, sillä tällä hetkellä se toimii hyvin lähinnä kevyemmän tuen tarpeisiin.

– Kun lasten ja nuorten terapiatakuuta rakennettiin, arvioimme, että 80 prosenttia lapsista ja nuorista ei tule sen piiriin päätymään. Vielä vähemmän kuin 20 prosenttia on lopulta päätynyt takuun piiriin, hän kertoi.

Gergovin monilla tahoilla on tahtoa laittaa mielenterveysasiat kuntoon, mutta ongelmaksi koituu juurikin pirstaleinen tekeminen.

– Kokonaisvaltaisempi katsantokanta puuttuu. Siinäkin mielessä laaja, kokonaisvaltainen kehittämisohjelma on tärkeä, hän sanoi.

Keskustan ohjelmassa esitetään, että tukimuotoja ja mielenterveystaitoja vahvistettaisiin jo äitiys- ja lastenneuvolassa.

Gergovin mukaan perhettä tulisi katsoa nimenomaan kokonaisuutena. Hän kertoi, että vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä siihen, miten neuvoloissa seurataan raskautta ja vauvan kehitystä.

– Mutta se mistä tulee kritiikkiä, on vanhemmuuden ja parisuhteen tuen puuttuminen.

Gergov huomautti, että palveluita ollaan ajamassa alas samaan aikaan, kun tarpeet niille kasvavat. Parhaillaan pöydällä on esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotus, jossa sosiaalihuoltolaista poistetaan kasvatus- ja perheneuvonta.

– Siis mitä ihmettä, Gergov päivitteli.

– Meillä on valtavasti tutkimusta siitä, kuinka paljon kalliimmaksi tulee hoitaa ongelmia myöhemmin kuin tarjota tukea varhaisessa vaiheessa.

Miksi mielenterveysongelmia on Suomessa niin paljon?

Psykiatrian dosentti Matti Holi kertoi keskustan tilaisuudessa, että varsinkin lapsilla ja nuorilla lisääntyneet ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt liittyvät digiaikaan eli sosiaaliseen mediaan sekä liikkumisen ja ihmiskontaktien vähyyteen.

– Aikaisemmin ajatus ehkä oli, että mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet, vaan niitä tunnistetaan paremmin. Nyt se on kääntymässä siihen, että ne ovat ihan oikeastikin lisääntyneet.

Holi kertoi, että vahvasti genetiikkaan liittyvät mielenterveyshäiriöt kuten skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö eivät puolestaan ole juurikaan lisääntyneet, ja niitä on vaikea ennaltaehkäistä.

– Mutta meillä on evolutiivista painetta ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen, joita nyky-yhteiskunta kaivaa esiin enemmän kuin aikaisemmin.

Holi kääntäisi katsetta myös työterveyshuoltoon työikäisten osalta. Hän katsoo sen epäonnistuneen niiden asioiden tunnistamisessa, jotka tekevät työelämästä liian raskasta.

Keskustan mielenterveysohjelmassa ei haluta sosiaalisen median käyttöön ikärajaa. 15 vuoden ikärajaa on kannattanut pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Kososen mukaan keskustan työryhmässä katsottiin, että sosiaalisen median alustojen tulisi olla vastuullisempia.

– Ne hyötyvät rahallisesti ihmisten koukuttumisesta ja pahasta olosta. Ne ovat maailman suurimpia firmoja, niiden pitäisi ottaa vastuu. Tämä on aivan luokatonta, hän sanoi nykytilanteesta.

Vera Gergov sanoi, että nuorten ongelmia lisäävät myös yhteiskunnan suorituskeskeisyys ja uudenlaiset paineet, jotka liittyvät opiskeluun.

– Saako nuori vielä olla nuori, yrittää ja erehtyä?

– Väistämättä on tarpeen tarkastella myös oppimisympäristöjä. Kouluissa on tehty uudistuksia, kuten ilmiökeskeisyyttä ja luokkakokojen kasvattamista, jotka eivät välttämättä ole palvelleet kaikkia lapsia ja nuoria, Gergov sanoi.

Matti Holin mukaan Suomi on kaikesta huolimatta lähtökohtaisesti hyvässä tilanteessa mielenterveysongelmien hoidossa.

– Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet tehdä tästä maailman paras systeemi.

Holin mukaan hyvinvointialueet ovat liian pieniä mielenterveyden hoidon ohjaukseen, mutta yliopistosairaaloiden yhteistyöalueet eli YTA-alueet olisivat riittäviä.

– Niillä on sekä väestövastuu että talousvastuu, ja riittävä määrä osaamista ja tutkimusta. Ne pysyvät ajan tasalla eivätkä lahkoudu, mikä on tämän alan helmasynti. Kun on pieni yksikkö, joka tekee tiettyä asiaa, on vaikea nähdä mitä muuta ulkopuolella tapahtuu.

Holi totesi, että mielenterveysongelmien skaala on todella laaja.

– Siksi ei ole yksittäistä ratkaisua, joka paikallisesti toimii kaikkeen. Tarvitaan iso skaala erilaisia hoitoja. Niiden ylläpito ja osaamisen ylläpito vaativat leveitä hartioita, eivätkä siihen hyvinvointialueet riitä.