Keskisuomalainen sote-johtaja torppaa puheet hallintohimmelistä

Puheet soten hallintohimmelistä kannattaisi unohtaa, katsoo Keski-Suomen hyvinvointialueen konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä blogikirjoituksessaan.

Lepän mukaan hallintohimmelipuhe hämärtää helposti hyvinvointialueuudistuksella saavutetut tosiasialliset hyödyt sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden hallinnon keventämisessä.

– Nykyinen hyvinvointialueen hallintomalli on huomattavasti virtaviivaisempi, läpinäkyvämpi ja kevyempi kuin aiempi hallintomalli – tai -himmeli, Leppä kirjoittaa hyvinvointialueensa nettisivuilla.

Lepän mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueella on pystytty merkittävästi vähentämään johtajien, hallinnon ja organisaatioyksiköiden määrää verrattuna kuntiin, yhteistyöalueisiin ja kuntayhtymiin perustuneeseen hallintomalliin.

Esimerkiksi ensimmäisen toimintavuoden aikana ylimmän johdon määrä on vähentynyt 68 henkilöstä 43 henkilöön ja vähenee edelleen vuoden vaihteen organisaatiouudistuksen myötä, Leppä huomauttaa.

Lepän mukaan ennen hyvinvointialueuudistusta Keski-Suomessa oli 22 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää. Sotejärjestäjiä olivat kunnat, yhteistyöalueet ja kuntayhtymät.

– Oli tyypillistä, että yhden kunnan alueella toimi useita eri järjestäjiä esimerkiksi siten, että sosiaalipalveluista vastasi kunta itse, terveydenhuollon palveluista vastasi yhteistoiminta-alue ja erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Näiden eri organisaatioiden välillä sitten käytiin Lepän mukaan vuosittain sopimusneuvotteluja, asetettiin tavoitteita, seurattiin tavoitteiden toteutumista, laadittiin sopimuksia, tehtiin hallinnollisia asiakirjoja ja laskutettiin tuotetuista palveluista.

– Näissä kaikissa organisaatioissa oli omat erilliset luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdot hallinto-organisaatioineen, hän kirjoittaa.