Kelan kysely: Vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa
Vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa pysyvänä sosiaaliturvan muotona, ilmenee Kelan kyselytutkimuksesta.
Eniten tukea perustulo saa toimeentulovaikeuksia tai työsuhteen epävarmuutta kokeneilta.
Niistä vastaajista, joiden mukaan kotitalouden tuloilla on hyvin vaikea tulla toimeen, lähes kolme neljäsosaa oli perustulon kannalla.
Lisäksi esimerkiksi osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat kannattavat perustuloa useammin kuin kokopäiväisissä ja vakituisissa työsuhteissa olevat.
Tutkimuksessa verrattiin myös puolueiden ja niiden kannattajien enemmistön perustulokantoja. Tulosten perusteella ne vastaavat toisiaan melko hyvin.
Myönteisimmin perustuloon suhtautuvat vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat, ja selvästi kielteisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat.
Ohjelmajohtaja Olli Kangas Suomen Akatemian strategisesta tutkimuksesta kertoo tiedotteessa, että perustulon kannatuksen määrä vaihtelee hieman eri tutkimuksissa.
– Se (kannatus) riippuu kysymyksen muotoilusta ja siitä, mitä tietoa vastaajalle kyselyn yhteydessä annetaan, hän sanoo.
Kysely toteutettiin alkuvuodesta ja se on osa perustulokokeilun arviointitutkimusta. Siihen vastasi 2 500 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.
Kaksivuotinen perustulokokeilu järjestettiin Suomessa vuosina 2017–2018.
Kokeilussa 2 000 ihmistä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta työnhaun aktiivisuudesta ja muista tuloista.
Kokeilu herätti huomattavasti kiinnostusta paitsi kotimaassa myös kansainvälisesti.
Arviointitutkimuksessa tarkasteltiin myös mediahuomiota ja julkista keskustelua. Pääasiassa Suomen saama näkyvyys oli myönteistä.
– Media on käsitellyt perustulokokeilua ennen kaikkea talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Kokeilun ensisijainen tavoite oli työllisyysvaikutusten selvittäminen, ja tämä päämäärä näyttää ohjanneen julkista keskustelua perustulosta, kertoo tutkija Katja Mäkkylä Kelasta tiedotteessa.
Lisäksi uutisoinnissa korostuivat selvityksen mukaan osallistujien omat tarinat.
Mäkkylä arvioi, että kokeilun saama julkisuus on saattanut osaltaan vaikuttaa perustulon saajien käyttäytymiseen, hyvinvointiin ja työllistymiseen.