Katso, miten ilmastotavoitteet näkyisivät liikenteessä tai asumisessa – "Maatalouden muutokset saattavat jäädä vähäisiksi"
EU-komission esityksen mukaan Suomen tulisi vähentää liikenteen, rakentamisen, maatalouden ja jätehuollon kasvihuonepäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Millaisia keinoja Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön, kun kasvihuonepäästöjen vähentämisvelvoitteita aletaan toteuttaa?
Arvioita erilaisista käytännön toimista esittävät ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, liikenneministeriön ylijohtaja Minna Kivimäki, ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen sekä ylijohtaja Juha Niemelä maa- ja metsätalousministeriöstä.
On selvää, että liikenteen öljyriippuvaisuus vähenee ja biomassasta tuotettujen biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista nousee yhä suuremmaksi.
Bensiinin etanolipitoisuutta saatetaan lisätä tulevina vuosina.
Autokantaa ohjataan uudistumaan vähäpäästöisemmäksi verotuksen keinoin. Sähköautoihin tai kaasuautoihin siirtymiseen olisi myös löydyttävä keinoja.
– Sähköautoilun yleistymistä voivat tosin hidastaa Suomen pitkät välimatkat ja harva asutus, koska kattavaa latausverkostoa ei vielä ole, huomauttaa Talsi.
Joukkoliikenteessä hyödynnetään yhä enemmän älykästä teknologiaa ja mobiilisovelluksia.
Jos yhden matkan aikana tarvitsee esimerkiksi bussia ja vuokra-autoa tai vaikka kimppakyytiä tai vuokrapolkupyörää, voisi tulevaisuudessa koko matkaketjun liput ja palvelut ostaa yhdeltä palveluntarjoajalta sen sijaan, että kuluttaja joutuu vertailemaan eri palveluita ja yhdistelemään erilaisia lippuja.
Yksityisautoilun vaihtoehtojen lisääminen on edessä tavalla tai toisella.
Osin tämä onnistuu parantamalla joukkoliikennettä, mutta myös maankäytön suunnittelulla ja asuntorakentamisella voidaan ohjata ihmisten käyttäytymistä.
– Asumisen ja palveluiden pitää olla kaupungeissa helposti saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä, toteaa Kivimäki.
EU-komission esitys koskee käytännössä öljylämmitteisiä pientaloja.
Suomen yli miljoonasta omakotitalosta noin parisataatuhatta lämmitetään öljyllä, mutta niiden määrä vähenee jatkuvasti.
Remonttien yhteydessä suositaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista, ja moni omakotiasuja vaihtaa erilaisiin hybridijärjestelmiin.
Hybridijärjestelmällä tarkoitetaan usean eri energialähteen käyttöä, esimerkiksi maalämmön, biopolttoaineiden ja aurinkolämmön hyödyntämistä asunnon lämmitykseen.
Arvioiden mukaan vuonna 2030 Suomessa on hyvin vähän perinteistä öljylämmityskantaa jäljellä, kertoo Lehtinen.
– Paljon on ihmisten käsissä, miten rakennuksiaan korjaavat ja minkä järjestelmän ottavat käyttöön, kun sen vaihto on ajankohtaista.
Lehtisen mukaan vielä on varhaista arvioida, turvautuisiko valtio houkuttimiin, joilla öljylämmityksestä luopumista voitaisiin vauhdittaa.
Yleisesti ottaen rakennuskanta, niin uudisrakennukset kuin remontoitavat kiinteistötkin, muuttuu digitalisaation myötä älykkäämmäksi ja energiatehokkaammiksi.
Maatalouden muutokset saattavat jäädä varsin vähäisiksi, sillä maatalouden päästöjen vähentäminen on vaikeaa.
Suomi yrittää viedä eteenpäin sitä, että metsähoidon menetelmillä voitaisiin kompensoida päästöjä. Tämä tarkoittaisi, että suomalainen metsänhoito otettaisiin huomioon laskelmissa, sanoo Niemelä.
Lähteenä käytetty myös mm. STT:n arkistoa ja sivustoa http://www.energiajailmasto.fi/