Kansalaisuus- ja oleskelulupalait kiristyvät, asiantuntijat pelkäävät Suomen vetovoiman heikentyvän – "Tarvitsemme uusia suomalaisia"
Hallituksen valmistelemat oleskelulupa- ja kansalaisuuslain tiukennukset vievät Suomen lainsäädäntöä samansuuntaiseksi muiden Pohjoismaiden kanssa.
Asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kansainvälisen työvoiman rekrytointi Suomeen vaikeutuu uudistusten myötä.
– Jos tehdään kiristyksiä kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saantiin, niin se asettaa meidät huonompaan asemaan kilpailemaan globaaleista huipuista. Ja me tarvitsemme monenlaista työperäistä maahanmuuttoa, kyse ei ole vain huippuosaajista, sanoo STT:lle Suomen ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter.
Apterin mukaan kyse on siitä, kokeeko ihminen olonsa tervetulleeksi vai liittyykö asiaan epävarmuutta. Hänen mukaansa esimerkiksi start up -alalta on kuulunut viestiä, että epäselvyys ja epävarmuus ovat lisääntyneet, mikä voi vaikeuttaa rekrytointia.
– Jos on jo maassa, niin kyllähän se pistää miettimään, että mikä on oman perheen tilanne jatkossa. Ja sitä, onko tämä maa, josta haluaa lähettää omalle yhteisölleen viestiä, että tulkaa tänne.
– Tässä suhteessa poliittinen päätöksenteko on lyhytnäköistä.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen taas sanoo, että lainsäädännön vaikutuksia voidaan arvioida vasta, kun muutokset ovat olleet voimassa.
– Pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saantia ei estetä, mutta siitä tehdään vaikeampaa. On mahdollista, että sillä on maakuvaan ja houkuttelevuuteen liittyen negatiivisia vaikutuksia. Mutta se nähdään valitettavasti vasta sitten, jos nämä laitetaan toteen.
Muutosten myötä Suomen kansalaisuuden saaminen vaatisi jatkossa muun muassa kahdeksan vuoden asumisen nykyisen viiden vuoden sijaan. Nykylain mukaan lyhyempikin asumisaika riittää jossain tapauksissa, kuten esimerkiksi Suomen kansalaisten puolisoilla.
Pysyvä oleskelulupa vaatisi taas jatkossa kuuden vuoden asumisajan nykyisen neljän vuoden sijasta. Lisäksi siihen halutaan muita uusia vaatimuksia, kuten kielitestillä todennettava riittävä kielitaito.
Lupaa voisi kuitenkin tietyin poikkeuksin – esimerkiksi vähintään 40 000 euron vuosituloilla – hakea jatkossakin jo neljän vuoden asumisen jälkeen.
Suomen start up -yhteisö totesi kesällä olevansa huolissaan muutoksesta.
– Muiden jo olemassa olevien vaatimusten lisäksi pysyvän oleskeluluvan saadakseen pitäisi vielä todentaa riittävä kielitaito. Huippuosaajat työskentelevät pääasiassa englanniksi ja kuusi vuotta on pitkä aika odottaa pysyvää oleskelulupaa perheen kanssa. Puhumme ihmisistä, jotka ovat maksaneet melkoisia summia veroja Suomen valtion kassaan, yhteisön tiedotteessa sanotaan.
Suomen kansalaisuutta koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä muihin Pohjoismaihin verrattuna löyhimmästä päästä.
Ruotsissa kansalaisuutta voi hakea pääsääntöisesti viiden asumisvuoden jälkeen. Tanskassa raja on yhdeksän vuotta, Norjassa kahdeksan ja Islannissa seitsemän.
– Tosin muillakin Pohjoismailla säännökset olivat aiemmin lievempiä. Ruotsikin pohtii nyt kiristyksiä. Tämä on ollut viime vuosien suunta, sanoo lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen sisäministeriöstä.
Muutoksien valmistelu on nyt aloitettu ministeriössä. Ensimmäiset osat voidaan viedä eduskuntaan jo ensi vuoden alussa, loput myöhemmin. Yksityiskohdat lain suhteen tarkentuvat ajan kanssa, Sinkkanen sanoo.
Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että kansalaistamisen edellytykseksi asetetaan kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksytty suorittaminen.
– Ei ole tiedossa, miltä osin kielitaitovaatimusta muutettaisiin, koska kielitaito on meillä jo edellytyksenä kansalaisuuden saantiin. Eli käytännössä kansalaisuustesti olisi uusi osio. Pitää selvittää, mikä taho tätä koetta hallinnoisi ja millainen koe olisi. Tässä on monia tällaisia avoimia kysymyksiä, joihin tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä.
Tiedossa ei myöskään ole, millaisia poikkeuksia kansalaisuuslakiin jäisi. Nykyisin esimerkiksi Suomen kansalaisen aviopuoliso tai kansainvälistä suojelua saanut voivat hakea kansalaisuutta jo neljän vuoden asumisen jälkeen.
Hallitusohjelman mukaan nyt kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus poistuu.
Pysyvän oleskeluluvan saannissa Pohjoismaissa on erilaisia käytäntöjä. Ruotsissa pysyvää oleskelulupaa voi hakea jo kolmen vuoden asumisen jälkeen, jos tietyt ehdot esimerkiksi tulotason suhteen täyttyvät. Tietyin edellytyksin lupaa voi hakea jopa jo kahden vuoden jälkeen.
Norjassakin pysyvään oleskelulupaan vaadittava asumisaika on kolme vuotta. Norjaan ja Ruotsiin verrattuna Suomi vaatisi siis jatkossa pidempää asumisaikaa.
Tanskassa vaatimus asumisajasta on pisin, kahdeksan vuotta.
Suomen ekonomien Apter huomauttaa, että muualla Euroopassa työperäisen maahanmuuton osalta on tehty lievennyksiä. Esimerkiksi Saksa on muuttanut suhtautumistaan positiivisempaan suuntaan.
Maa hyväksyi työvoimapulansa helpottamiseksi hiljattain lainsäädäntöpaketin, jossa työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan huomattavasti. Jatkossa maahan saa esimerkiksi tulla vuodeksi etsimään töitä, jos täyttää tietyt ehdot.
Puola on taas jo pitkään myöntänyt EU-maista eniten oleskelulupia EU:n ulkopuoliselle työvoimalle.
Oleskelulupa- ja kansalaisuuslakien lisäksi myös muut asiat vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen, Keskuskauppakamarin Valtonen huomauttaa.
Suomella on monia vetovoimatekijöitä – kuten turvallisuus, luonto, koulutus sekä varhaiskasvatus, joka mahdollistaa molempien uran luonnin – mutta ongelma on se, että niitä ei tunneta riittävästi maailmalla.
Valtonen kehuukin hallitusohjelman positiivisena asiana niin sanottua talent boost -ohjelmaa, jolla pyritään houkuttelemaan osaajia tietyistä maista.
– Emme ole maailman tunnetuin maa, vaikka voimme niin itse ajatella. Tänne pitää houkutella ihmisiä.
Myös lupaprosesseja pitäisi sujuvoittaa.
– Yksi asia, mitä ei ole helppo ratkaista, on se, että lupaprosessin aloittaminen vaatii käyntiä Suomen edustustossa. Sitä varten voi joutua matkaamaan jopa tuhansia kilometrejä. Toiveissa olisi, että tunnistautumisen voisi lupaprosessin alussa hoitaa sähköisesti, jotta pullonkaulaa saadaan purettua.
Helpompi asia on oleskelulupaprosessin automaation lisääntyminen.
– Tähän on jo toivottavasti ensi vuoden budjetissa rahaa.
Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen kertoo, että viime vuosina Suomeen tehtiin ennätysmäärä työperäisen oleskeluluvan hakemuksia. Myös pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden hakemusmäärät ovat olleet nousussa.
Vaikka määrät ovat olleet nousussa, nekään eivät Ted Apterin mukaan ole olleet riittäviä. Työikäisten määrä on laskenut 2010-luvulla maahanmuutosta huolimatta.
– Viime vuonna Suomen nettomaahanmuutto oli noin 34 000 henkilöä. Lukema pitäisi saada nyt jopa vähän korkeammalle. Riskinä on, että jos kiristyksiä tehdään, niin luvut alkavat taas laskea.
Apterin mukaan on arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä globaali vaje osaavasta työvoimasta tulee olemaan 85 miljoonaa henkilöä.
– Kun tätä peilaa meidän julkiseen keskusteluumme, en ole ihan varma, ovatko päättäjät tiedostaneet, minkä mittaluokan asiasta kyse. Kaikki peilautuu kiihtyvään globaaliin kisaan työvoimasta, väestön vanhenemiseen ja muuhun.
Mikko Valtosen mukaan on myös täysin selvää, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.
– Väestöennusteet ja väestörakennetilastot ovat hyvin yksiselitteisiä. Lasten ja työikäisten määrä vähenee samalla kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tälle ikääntyvälle väestölle pitää voida tarjota arvokas vanhuus ja heidän tarvitsemansa palvelut, mikä vaatii veronmaksajia. Ja yritysten menestyminen vaatii sitä, että yrityksillä on riittävästi työntekijöitä.
– Ei meillä tällä demografialla riitä tekijät kotimaassa. Meidän pitää ajatella laajemmin, eikä pidä puhua vain tekijöistä. Tarvitsemme uusia suomalaisia, jotka haluavat jäädä tänne rakentamaan yhteiskuntaamme.