Kalastuskiintiöitä Itämerellä leikataan – Pelätty silakan kalastuksen täyskielto kaatui
Heikot kannat johtavat leikkauksiin silakan ja lohen kalastuskiintiöissä Itämerellä. Asiasta sopi EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto Luxemburgissa pitkien kaksipäiväisten neuvottelujen päätteeksi.
EU-komissio olisi halunnut saada aikaiseksi toteutunutta jyrkemmän silakan kalastuksen täyskiellon, jota maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) luonnehti maanantaina kokoukseen saapuessaan kohtuuttomaksi ja suhteettomaksi. Suomi vastusti täyskieltoa muiden samanmielisten maiden joukossa.
Tiistaina Essayah ilmaisi tyytyväisyytensä sille, että kalastuskiintiöiden määritteleminen perustui lopulta tieteelliseen tietoon.
– Jos me emme perusta sille tieteelliselle tiedolle niitä päätöksiä, on hankala sanoa, mihin me sen perustaisimme, hän sanoi.
Asia oli tärkeä erityisesti Suomen kalastajille ja jalostusteollisuudelle, mutta Suomen kanssa samanmielisiä maita löytyi myös erityisesti Ruotsista ja muista Itämeren maista.
Kantojen heikon tilanteen takia luvassa on joka tapauksessa kymmenien prosenttien leikkauksia kalastuskiintiöihin.
Pohjanlahdella silakkakiintiötä pienennetään 31 prosentilla, minkä lisäksi Suomi ja Ruotsi sitoutuivat sulkemaan troolikalastuksen Selkämeren aluevesillä ensi kesänä toukokuun lopulta kesäkuun loppuun.
Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennetään 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia. Silakan ja kilohailin troolikalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella kielletään keväällä 2024.
Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä pienennetään puolestaan 15 prosentilla. Komissio kuitenkin pyytää vielä tieteellistä neuvoa sekä kaupallisen että vapaa-ajan lohenkalastuksen lisäsääntelytoimenpiteistä vuonna 2024.
Saadun neuvon perusteella komissio antaisi ennen kalastuskauden alkua ehdotuksen, jonka perusteella lohenkalastusta voitaisiin jatkaa Saaristomerellä, Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa.
Essayah kertoi kokouksen jälkeen olevansa tyytyväinen päätökseen, jonka hän katsoo turvaavan kalastukseen liittyvät elinkeinot. Hän kertoi myös käyneensä keskusteluja elinkeinonharjoittajien kanssa siitä, miten leikkaukset vaikuttavat.
– Se viesti oli, että kyllä sen kanssa voidaan elää. Mutta se totaalikielto olisi täysin mahdotonta, hän kertoi.
Silakan täyskieltopäätös olisi muodostanut ennakkotapauksen, jossa myös muut kuin Itämeren alueen maat olisivat voineet joutua vastaavien tilanteiden eteen EU-komission kanssa.
– Oikeastaan kaikille tämä komission esitys oli haasteellinen. Ja sitten toisaalta se tieteellinen neuvo, mihin vetosimme ja mihin olemme koko ajan näissä Suomenkin argumenteissa vedonneet, Essayah sanoi.