Kaivosyhtiö halajaa tiukasti suojellulle Viiankiaavalle – suojelun purkaminen olisi vaarallinen ennakkotapaus, asiantuntija arvioi

Viiankiaava

Lapin liitto jatkaa kaavavalmistelua, jolla mahdollistettaisiin Sakatin kaivoksen perustaminen Viiankiaavan suojellulle suolle Sodankylässä. Jotta kaava voisi olla laillinen, pitäisi suojelumääräykset purkaa. Luonnonsuojelua arvostavia moinen hirvittää.

Viiankiaapa on suojeltu kahdellakin perusteella: soidensuojelulailla ja Natura-alueena. Jos suojelu purettaisiin kaivoksen perustamisen vuoksi, se olisi vaarallinen ennakkotapaus, arvioi Helsingin yliopiston fysiikan professori ja Sallassa sijaitsevan Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä.

– Teollisuusyhtiöt vetoaisivat tasapuoliseen kohteluun, ja tämä voisi johtaa suojelun purkuun muuallakin. Kyllähän se asettaisi Suomen luonnonsuojelun kyseenalaiseksi, sanoo Sipilä.

Sipilä toteaa, että malminetsintöjä valmistellaan esimerkiksi Martimoaavalla, joka myös on Natura-suojelualue. Martimoaapa sijaitsee läntisessä Lapissa, Simon ja Keminmaan kunnissa. Ylitornion Rajapalot–Rompas-alueella taas on jo etsitty kultaa ja kobolttia Natura-alueella.

– Luonnonsuojelualueet on perustettu luonnon suojelemiseksi eikä kaivostoimintaan. Tämä pitäisi sukupuuttoaikana ymmärtää, sanoo Sipilä.

Viiankiaavalla malmit sijaitsevat parinsadan metrin syvyydessä suon alla. Suoalue taas on pääosin luonnontilainen. Siellä elää muun muassa 90 eri lintulajia, joista 21 on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, kertoo Metsähallitus alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Kaivosta Viiankiaavan alle tavoittelee Sakatti Mining, joka on brittiläisen kaivosjätin Anglo Americanin tytäryhtiö.

Sipilän mukaan kaivosyhtiö ja myös suomalainen media ovat vuosien mittaan liioitelleet malmiesiintymän merkittävyyttä. Todellisuudessa esiintymä on hänen mukaansa maailman mittakaavassa korkeintaan keskinkertainen.

– Kaivosyhtiö on perustellut Viiankiaavan hanketta liioittelemalla ja luomalla sellaista mielikuvaa, että malmimäärä on todella massiivinen, arvostelee Sipilä.

Helsingin Sanomat julkaisi viime sunnuntaina Sipilän laskelman, jonka mukaan Viiankiaavan alla olevat varmistetut kuparivarannot riittäisivät vastaamaan kahden vuorokauden ja nikkelivarannot yhdeksän vuorokauden maailmanlaajuista kysyntää.

Kun mukaan lasketaan myös epävarmat varannot, koko esiintymästä riittäisi kuparia 12 päiväksi ja nikkeliä kuudeksi viikoksi.

Laskelmien pohjana ovat Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tiedot siitä, mitä alueella malminetsintöjen perusteella on. GTK luonnehtii esiintymiä keskikokoisiksi.

Nikkeli ja kupari ovat Sakatin malmiesiintymän tärkeimmät metallit. Suojellun Viiankiaavan alla on myös kobolttia, platinaa ja palladiumia. Kobolttia tarvitaan erityisesti akkuteknologiaan.

– Eihän se vihreä siirtymä muutaman päivän metalleilla paljon etene, sanoo Sipilä.

Toistakymmentä vuotta sitten, kun kaivossuunnitelmat olivat alkuvaiheessaan, STT:lläkin käytettiin suuria sanoja Sakatti Mining -yhtiön tiedotuksen pohjalta. Vuonna 2011 STT uutisoi: ”Vuosisadan malmilöydöksi luonnehdittu nikkeli- ja kupariesiintymä lymyää Natura-suon alla Sodankylän Sakatissa Lapissa.”

Sakatti Miningin toimitusjohtajan Pertti Lambergin mukaan Viiankiaavan alla sijaitsevan malmin etuna on etenkin korkea metallipitoisuus. Siten malmista saadaan louhittavaan kivimäärään nähden runsaasti metalleja. Kuparipitoisuus on enimmillään noin 3,5 ja nikkelipitoisuus noin 2,5 prosenttia.

– Metallipitoisuudet ovat hyvin korkeita, vaikka kokonaismäärä ei ole maailman ykkösluokkaa. Tiedossa oleva esiintymä riittää noin 20 vuoden hyvään kaivostoimintaan.

Lambergin mukaan arvio Sakatin mineraalivaroista on Helsingin Sanomien jutussa oikein. Mikko Sipilän laskelmiin niiden maailmanlaajuisesta merkittävyydestä hän ei ota kantaa.

– En suoranaisesti lähtisi epäilemään, mutta en nyt tahdo vahvistaakaan, hän sanoo.

Lamberg toteaa, että nikkelikaivoksia on maailmalla noin 200 ja kuparikaivoksia vielä enemmän. Suurimmat nikkelikaivokset ovat Indonesiassa, Filippiineillä, Venäjällä, Australiassa ja Kanadassa.

– Voidaan kysyä, onko mikään nikkelikaivos merkittävä maailmantuotannolle. Jos jokin isohko toimija putoaa pois, niin vaikuttaahan se metallin hintoihin, sanoo Lamberg.

Suomen suurin nikkelikaivos on Terrafamen omistama Talvivaaran kaivos Sotkamossa Kainuussa. Lambergin mukaan Sakatin suuruusluokka nikkelin tuotannossa olisi noin puolet Talvivaarasta. Talvivaaran nikkeliesiintymä on kuitenkin niin paljon suurempi, että louhittavaa riittää pidemmäksi aikaa.

Lamberg kertoo, että Sakatti Mining aikoo tänä vuonna tehdä kaivoslupahakemuksen.

Lapin liiton valtuusto hyväksyi toukokuussa Pohjois-Lapin maakuntakaavan, joka koskee myös Sodankylää. Viiankiaapa ja sinne suunniteltu Sakatin kaivosalue eivät kuitenkaan ole kaavassa mukana.

Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi tarkentaa, että kaivoshankealueet useinkin kaavoitetaan erillisellä vaihemaakuntakaavalla.

– Yhtiön ja Sodankylän kunnan toiveesta olemme aloittaneet vaihemaakuntakaavaprosessin, sanoo Riipi.

– Meille oleellista on paikallinen hyväksyttävyys.

Lapin ely-keskus päätyi viime kesänä kaivoshankkeen arvioinnissaan siihen, että kaikilla hankevaihtoehdoilla on suuri kielteinen vaikutus Viiankiaavan luontoon ja ne heikentävät suojeltavien lajien elinympäristöjä.

Luonnonsuojelulain 66. pykälän mukaan ely-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luontotyypin hävittämis- ja heikentämiskiellosta, jos suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen, jolle ei ole toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa.

Ely-keskus saattaa siis päätyä sille kannalle, että vaihemaakuntakaava on ristiriidassa Viiankiaavan Natura-suojelun kanssa eikä poikkeamiseen ole perusteita. Riipin mukaan kaava pitää silloin alistaa ympäristöministeriön valmistelusta valtioneuvostolle Naturasta poikkeamiseksi ja soidensuojeluohjelman arviointiin.

– Kaavoituksen osalta puhutaan varmaan ainakin ensi vuoden kestävästä prosessista, sen jälkeen alkaisi valtioneuvoston käsittely, Riipi sanoo.

Sakatti Mining teki viime talvena koeporauksia Viiankiaavan alueella. Niitä vastustivat paikan päällä kymmenet mielenosoittajat. Koeporaukset eivät olleet luvattomia, vaan kaivosyhtiöllä on ollut alueelle malminetsintälupa, jonka voimassaolo päättyy tänä vuonna.

Kairausten tavoitteena on Lambergin mukaan ollut lisätä osoitettujen malmivarojen eli kansanomaisemmin sanottuna varmasti tiedossa olevan malmin osuutta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi Sakatti Mining -yhtiölle viime vuoden lopulla myös uusia malminetsintälupia Viiankiaavalle tai sen läheisyyteen. Näistä luvista on tehty useita valituksia, jotka käsitellään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

Toimitusjohtaja Pertti Lambergin mukaan malminetsintää on tarkoitus jatkaa pääasiassa suojelualueen ulkopuolella.