Kaikkonen Nato-selonteosta: Kahden prosentin tavoite täytettävä, "seuraavat askelet" tulossa keskusteluun

Keskustan puheenjohtaja, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää tärkeänä Suomen osallistumista Naton rauhan ajan puolustuksen tehtäviin.

Itämeri on muuttunut keskustajohtajan mukaan ”kasvaneen jännitteen alueeksi”, minkä vuoksi Suomenkin osallistuminen merialueiden tehtäviin auttaa vakauden lisäämisessä.

Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston selontekoa puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025. Näihin tehtäviin Suomi osallistuu nyt toista kertaa. Tänä vuonna Suomi on ollut mukana miinantorjuntaosaston tehtävissä Itämerellä sekä ilmavalvonnassa Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä.

Vuonna 2025 Suomi jatkaa miinantorjuntaosaston tehtävissä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Suomi osallistuu myös laivasto-osaston tehtäviin näillä alueilla. Tulevana vuonna ilmavoimat osallistuu enintään kahdella hävittäjällä ja kolmella varakoneella Naton Air Policing -ilmavalvontatehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja pohjoisella Jäämerellä kolmen viikon ajan.

– Suomi kantaa oman vastuunsa liittokunnan pidäkkeestä ja puolustuksesta koko liittokunnan alueella. Keskusta pitää perusteltuna näihin molempiin Naton rauhan ajan tehtäviin osallistumista, Kaikkonen sanoi keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

Merivoimien tehtävillä Nato osoittaa valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan yhdessä, Kaikkonen kuvailee. Tehtävä on hänen mukaansa merialueiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeä, sillä osasto vastaa strategisesti tärkeiden merireittien valvonnasta ja suojaamisesta.

Tehtävät parantavat yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa, vahvistavat omaa turvallisuuttamme ja kehittävät koko liittokunnan pelotetta ja puolustusta, Kaikkonen korostaa.

Keskustajohtaja pitää Natoa transatlanttisen yhteistyön kulmakivenä.

– Tähän yhteistyöhön on panostettava ja sen on toimittava, jotta Eurooppa ja Pohjois-Amerikka pystyvät yhdessä vastaamaan kasvaviin turvallisuushaasteisiin.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien myötä maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan painotuksiin voi tulla muutoksia, Kaikkonen pohtii. Viikko sitten vaalien jälkeen hän arveli Suomenmaalle, että Euroopan ja Suomen on tehtävä määrätietoisesti töitä uudessa epävarmuuden tilanteessa.

– Euroopan on pystyttävä ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan, omasta puolustuksestaan, hän painotti keskiviikon ryhmäpuheenvuorossaan.

– Tämä tarkoittaa puolustusmenojen riittävää resurssointia, ennen muuta Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa ja puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamista. Ensimmäinen askel on se, että kaikki Naton jäsenmaat täyttävät Naton nykyisen kahden prosentin kriteerin puolustukseen. Edessämme on todennäköisesti keskustelu seuraavista askelista.

Kaikkonen katsoo, että hyvin toimiva Nato turvaa parhaiten vakautta ja rauhaa jäsenmaissaan.

– Yhdysvaltain ja Euroopan yhteistyö on tässä avainasemassa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitteli selonteon. Hän korosti, että aktiivinen osallistuminen viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta.

– Tämä tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa asetetaan voimia pelotteen ja puolustuksen käyttöön.

Häkkänenkin korostaa Suomen jäsenyyden sotilasliitossa lisäävän Itämeren alueen vakautta. Air Policing -ilmavalvonta Islannissa taas on konkreettinen osoitus pohjoismaisesta yhteistyöstä, mikä vahvistaa toimintakykyä pohjoisessa.

Rauhanajan tehtävissä voi olla riskejäkin, mutta Häkkäsen mukaan suora sotilaallinen uhka on arvioitu matalaksi.

– Aktiivisuus kuitenkin vetää puoleensa Venäjän vastatoimia. Mahdollisessa kiristyvässä tilanteessa suoraa uhkaa ei voi poissulkea rauhanajan tehtäviin osallistumisen liittyen.