Juha Sipilä: Keväällä tuskin tarvitaan uusia ilmastopäätöksiä
Kempeleläisen ostoskeskuksen parkkipaikalla tuulee ja vihmoo räntää. Valokuvattavaksi asettunutta entistä pääministeriä Juha Sipilää kuitenkin hymyilyttää. Perämeren rantamilla syksyn tuulet eivät yllätä.
– Mutta kylymä täällä on, Sipilä naurahtaa pohjoispohjalaisella murteellaan.
Kempelettä voi sanoa Sipilän kotikentäksi. Hän palasi vaimonsa Minna-Maarian kanssa sinne asumaan pian pääministerivuosien päättymisen jälkeen.
Kansanedustajan työt pitävät Sipilän vielä arkisin Helsingissä, mutta viikonloppuisin elämä kotiseuduilla on maistunut paremmin kuin hyvin.
– Lisääntynyt vapaa-aika on ihan tervetullutta. Olen ehtinyt olla lasteni ja lastenlasteni kanssa, he asuvat kaikki täällä, Sipilä kertoo hetken perästä, kun olemme siirtyneet sateen keskeltä lounasravintolan lämpimään.
Sipilä sanoo nauttineensa myös siitä, että kaikenlaiselle autotallissa tai pajalla tehtävälle “puuhailulle” on enemmän aikaa. Nyt suunnitteilla on sähkömikroauton rakentaminen.
– Lastenlapsille pitäisi sellainen tehdä. Saavat sillä sitten mökillä ensi kesänä hurruutella.
Kesäkuussa Sipilä valittiin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajaksi. Vastuullinen pesti saattoi yllättää jotkut, sillä entinen pääministeri on kertonut luopuvansa politiikasta tämän vaalikauden jälkeen.
Sipilä kertoo kuitenkin olevansa tehtävästä innostunut. Uutta toimenkuvaansa hän luonnehtii hyvin mielenkiintoiseksi.
Kaikkein eniten Sipilä sanoo inspiroituvansa siitä, että koko maapalloa uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle voidaan etsiä ratkaisuja, jotka voivat myös auttaa suomalaista työllisyyttä ja taloutta.
Se on paljon sanottu, sillä ilmastonmuutos huolettaa ja pelottaa monia. Sipilä sanoo ymmärtävänsä pelkoja hyvin. Huolta hän kertoo tunteneensa asian suhteen toisinaan itsekin. Huolten alle ei pidä kuitenkaan jäädä, hän korostaa.
– Haluan etsiä ratkaisuja kaikkia koskettavaan ongelmaan. Minua helpottaa se tieto, että niitä ratkaisuja voidaan myös löytää, kunhan vain uskallamme ottaa niitä käyttöön. Ratkaisuja pitää etsiä sellaisista paikoista, että ne oikeasti vaikuttavat, eivätkä ne tule liian kalliiksi ihmisten arjessa.
Ilmastokeskustelussa Sipilää on harmittanut syyllistävä, rankaiseva ja kieltoja etsivä linja. Toisella puolella taas ovat he, jotka kieltävät koko ilmiön eivätkä halua tehdä mitään.
– Julkisessa keskustelussa pitäisi olla tilaa myös sille, että etsitään ja esitetään järkeviä vaihtoehtoja. Keinoista pitäisi keskustella enemmän, sillä tavalla ne ongelmat ratkaistaan.
Ilmastoratkaisuja pitää etsiä sellaisista paikoista, että ne oikeasti vaikuttavat.
Juha Sipilä
Yksi selvimpiä katveeseen jääneitä asioita ilmastokeskustelussa on Sipilän mukaan hiilensidonta.
Asia on sinänsä hyvin yksinkertainen: kaikki puut, pensaat, kasvit ja nurmikot sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja vähentävät sen vapautumista ilmakehään.
Hiiltä sitovaa kasvua pitäisi sen vuoksi vahvistaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan keinona se on Sipilän mielestä yhtä tehokas kuin päästöjen vähentäminenkin.
Siksi hänen mielestään on hämmentävää, että hiilen sidonnasta puhutaan hyvin vähän. Ihmisiä ei myöskään juuri kannusteta aktiivisuuteen asiassa.
Keskusta on puhunut hiilipörsseistä, jotka yksinkertaistetusti tarkoittaisivat sitä, että esimerkiksi viljelyratkaisujaan hiiltä sitoviksi muuttavat maanviljelijät voisivat saada aktiivisuudestaan korvausta.
– Ilmastokeskustelu on nyt enemmän sakkojen ja maksupohjaisuuden korostamista. Jos saastuttaja maksaa päästökaupassa, niin miksei hiilensitojille voitaisi myös maksaa palkkiota?
Peltojen muuttaminen hiiltä sitoviksi avaisi Sipilän mukaan Suomelle isoja vientimahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen uhka on sama kaikkialla maailmassa ja keinot sen hillitsemiseksi ovat kysyttyjä. Muualla Euroopassa ei myöskään ole sellaisia metsävarantoja kuin Suomessa.
Hiiliviljelytekniikoiden kehittäminen tarjoaisi paljon mahdollisuuksia myös maanviljelijöille, Sipilä näkee. Ilman kannusteita muutos ei kuitenkaan tapahdu.
– Ei maatalousyrittäjillä ole hirveästi varaa tehdä hiilensidontaan tähtääviä viljelytavan muutoksia, sillä muutokset vaativat investointeja.
Hiilensidontaa voitaisiin Sipilän mukaan vauhdittaa myös biotuhkan levittämisellä metsiin.
– Tällaiset toimet kiinnostaisivat maaseudulla asuvia hurjasti. Porkkana on aina parempi kuin syyllistäminen, jolla ihmiset saadaan vain puolustusasemiin, eivätkä ilmastotoimet silloin välttämättä kiinnosta enää ollenkaan.
Hiilensidonnasta voidaan Sipilän mukaan löytää keinoja myös liikenteen päästöjen vähentämiseen. Liikenne on yksi suurimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia ja ala kaipaisi kipeästi aidosti vaikuttavia toimia.
Autokannan ennakoitua nopeampi sähköistyminen on yksi vahva toimi. Hallitus panostaa myös biokaasujen edistämiseen liikenteen polttoaineena.
Sipilän mukaan vaikuttavuutta löytyisi myös hiilidioksidin talteenotosta. Sitä voitaisiin saada esimerkiksi tehtaiden piipuista. Kun tämä hiilidioksidi yhdistettäisiin vetyyn, pystyttäisiin siitä tuottamaan nestemäistä polttoainetta, jota voitaisiin tankata sellaisenaan nykyisten bensa- ja diesel-autojen tankkeihin.
Hiilidioksidista ja vedystä tehty synteettinen polttoaine vähentäisi paitsi tehtaiden myös liikenteen päästöjä. Sitä myös saataisiin koko ajan lisää ilman, että maaperästä tai merenpohjasta tarvitsisi pumpata mitään.
– Tällaisia menetelmiä meidän pitäisi nyt lainsäädännöllä vahvistaa. Sähköautot ovat edelleen monille ihmisille aivan liian kalliita. Synteettisillä polttoaineilla autojen päästöjä voitaisiin vähentää ilman, että ihmisten tarvitsisi laittaa niihin paljon rahaa, Sipilä sanoo.
Vedyn tuottaminen vaatisi kuitenkin edullista uusiutuvaa sähköä, jota prosessissa kuluu paljon. Sipilän mukaan ratkaisu olisi tuulivoima, joka täyttää mainitut kriteerit hyvin. Sitä pitäisi rakentaa paljon lisää.
Ongelma on sekin, että Suomesta puuttuu normisto sille, mitä aineita synteettisissä polttoaineissa voidaan käyttää. Se normisto pitäisi Sipilän mukaan luoda pian.
– Jostain syystä nämä vaihtoehdot eivät saa tarpeeksi tilaa julkisessa ilmastokeskustelussa, vaikka minun mielestäni ne korostavat vain sitä, että kyllä meillä on ratkaisuja olemassa, jos vain käytämme niitä.
Kyllä meillä on ratkaisuja olemassa, jos vain käytämme niitä.
Juha Sipilä
Oman ilmastoherätyksensä Sipilä kertoo saaneensa jo kauan sitten. Ennen poliitikon uraa hän oli perustamassa Kempeleeseen omakotitaloista koostuvaa ekokorttelia, jossa pyritään hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöttömään elämään muun muassa omalla lämmöntuotannolla.
Sipilä sanoo pohtineensa tuolloin paljon sitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on iso ongelma, joka ihmiskunnan on ratkaistava. Ja ratkaisevassa roolissa siinä tulevat olemaan uudet teknologiset keksinnöt.
– Se on sitä keskustalaista ylisukupolvista ajattelua, että maailma pyritään jättämään tuleville sukupolville kestävässä kunnossa.
Vaikka ilmastonmuutosta torjutaan ilmaston itsensä vuoksi, on Sipilän mukaan ihan paikallaan korostaa myös monia sen aiheuttamia Suomen taloutta hyödyttäviä elementtejä. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavat teknologiset keksinnöt luovat tilausta uusille menestysinnovaatioille ja työpaikoille.
Sipilän mukaan moni ilmastoalan innovaatioita pohtiva toimija on kuitenkin tällä hetkellä hieman ihmeissään, sillä yhteiskunnalla tuntuu olevan jarru päällä. Sitä jarrua pitäisi nyt nopeasti löysätä.
Sipilä uskoo, että kun ala saisi yhteiskunnalta hieman taloudellista kannustusta, alkaisi se pian toimia ihan itsekseen kaupallisilla ehdoilla. Niin kävi aikanaan myös tuulivoimalle.
– Näin itse 1990-luvun tietoliikenneteollisuuden alun, kun päällä oli valtava innostus ja pöhinä. Nyt on meneillään samanlainen pöhinä ilmastoalalla. Tätä aikaikkunaa ei saa päästää ohi, vaan nyt pitää toimia.
Sipilä nousi merkittävään rooliin myös syyskuussa hallituksen budjettiriihessä, kun hallituksen ilmastoneuvottelut ajautuivat umpisolmuun.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) jäi neuvotteluista kesken kaiken pois ja käski vihreitä ja keskustaa etsimään sovun hallituksen kiistaan. Tässä vaiheessa myös Annika Saarikko (kesk.) ja Maria Ohisalo (vihr.) jäivät neuvotteluista sivuun. Keskustan neuvotteluryhmää tuli vetämään Sipilä, vihreiden peräsimeen astui silloinen ympäristöministeri Krista Mikkonen.
Illan pimeinä tunteina käytyjä neuvotteluja Sipilä luonnehtii “hyvähenkiseksi keskusteluksi”. Molemminpuolinen ymmärrys lisääntyi, vaikka erimielisyyksiäkin oli. Lopulta keskusta jätti oman kompromissiehdotuksensa.
Vihreitä huoletti neuvotteluissa ennen kaikkea ilmastotoimien uskottavuus. Sipilä sanoo ehdottaneensa parlamentaarista seurantaa, joka kirjattaisiin ilmastolakiin. Prosessien seuraaminen on Sipilän mukaan ihan normaali tapa päätöksenteossa.
– Ongelma ilmastotoimissa on se, että ei ole ketään, joka voisi ihan varmuudella sanoa, kuinka paljon mikäkin toimi vaikuttaa. Siksi seurantaa pitää tehdä ja suuntaa pitää muuttaa tarvittaessa.
Seuraavana päivänä hallitus löysi sovun ilmastoasioista. Sipilä uskoo, että vihreiden kanssa käydyt illan keskustelut olivat osaltaan laukaisemassa jumiutunutta tilannetta.
Ilmastotoimien vaikuttavuutta arvioivan keskustelun hallitus sopi ensi keväälle.
Vihreät ovat puhuneet budjettiriihen jälkeen tuosta kevään keskustelusta “perälautana,” jolloin saatetaan joutua sopimaan uusista ilmastotoimista kuten bensaveron korotuksista.
Sipilä ei usko, että sellaiselle olisi keväällä tarvetta. Hän ei kuitenkaan halua arvioida sitä, onko hallituksella tuolloin edessään uusi ilmastokriisi. Sen verran hän sanoo, että puoli vuotta on hyvin lyhyt aika ilmastotoimien todellisen vaikuttavuuden arviointiin.
– On vähän hassu ajatus, että puolen vuoden päästä tehtäisiin jotain rangaistustoimia, jos ei pysytä tietyllä uralla, kun toimien tavoite on vasta vuosissa 2030–2035. Ei puolen vuoden päästä ole vielä riittävästi tietoa toimien vaikutuksista.
On vähän hassu ajatus, että puolen vuoden päästä tehtäisiin jotain rangaistustoimia, jos ei pysytä tietyllä uralla, kun toimien tavoite on vasta vuosissa 2030–2035.
Juha Sipilä
Ulkona sade on yltynyt, vesipisarat ovat muuttuneet isoiksi lumihiutaleiksi. Sipilä vilkaisee taivaalle ja kävelee autoaan kohti. Edessä on seuraavaksi etäkokous, illalla hän aikoo lentää Helsinkiin. Aamulla sitten eduskuntaan.
Menoja tuntuu riittävän, vaikka pääministeriaikojen kiireet ovat jääneetkin.
Politiikassa Sipilä on mukana vielä vajaat kaksi vuotta. Eduskuntavaalien 2023 jälkeen hän jää sivuun. Päätöstään hän ei aio perua.
Entä mitä Sipilä aikoo tehdä poliitikon uran jälkeen?
– Vaimo on sitä mieltä, että olen jo tehnyt työtunnit täyteen, mutta enköhän jotain tekemistä keksi, katsotaan sitä sitten. Yhteydet ihmisiin eivät katoa, keskustassa olen siten mukana jatkossakin.
Juttu on alunperin julkaistu lokakuun Suomenmaassa. Lehden voit tilata täältä.