Jo kolmas Trumpin nimittämä korkeimman oikeuden tuomari vannoi virkavalansa
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden uusi tuomari Amy Coney Barrett on vannonut virkavalansa. Virkavalan otti vastaan korkeimman oikeuden tuomari Clarence Thomas. Valatilaisuutta seurasivat yhdysvaltalaismedioista muun muassa uutiskanavat CBS News ja CNN.
Maanantai-iltana paikallista aikaa antamassaan valassa Barrett vannoi ylläpitävänsä maan perustuslakia.
Barrettin nimitys vahvistettiin maan senaatissa maanantai-iltana paikallista aikaa äänin 52–48. Ainoastaan yksi republikaani äänesti nimitystä vastaan.
Myös maan presidentti Donald Trump osallistui valaseremoniaan ja piti Valkoisen talon etelänurmella järjestetyn seremonian avanneen puheen.
CNN:n mukaan seremonian järjestelyissä otettiin huomioon myös koronatilanne. Tilaisuuteen osallistuneilta vaadittiin muun muassa turvavälien ylläpitämistä.
Uutiskanavan mukaan nurmella oli noin 200 tuolia, joiden väliin oli jätetty jonkin verran tyhjää tilaa. Lähes kaikilla tilaisuuteen osallistuneilla oli kasvoillaan maski.
Barrettin nimitysprosessia on varjostanut syyskuun lopulla järjestetty seremonia, jossa Trump julkisti tuomariehdokkaansa. Edellä mainitun tilaisuuden jälkeen useilla seremoniaan osallistuneilla esiintyi koronatartuntoja.
Barrett on jo kolmas Trumpin presidenttikaudellaan nimittämä korkeimman oikeuden tuomari.
Trump kuvaili puheessaan Barrettin nimityksen vahvistamisen olevan ”merkityksellinen päivä” Yhdysvalloille ja maan perustuslaille.
Barrett kertoi vannomansa valan tarkoittavan sitä, että hän tekee työnsä ketään suosimatta, eikä anna kummankaan poliittisen haaran tai omien mieltymystensä vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa.
– Rakastan perustuslakia ja demokraattista tasavaltaa, jonka se on luonut ja omistaudun sen ylläpitämiselle, Barret jatkoi.
Maanantai-iltana vannotun valan lisäksi Barrett vannoo tiistaina maan korkeimmassa oikeudessa virallisen tuomarivalansa, kertoo tuomioistuin tiedotteessaan. Valatilaisuutta johtaa korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts.
Tiedotteen mukaan Barrett on tuomarivalan vannottuaan valmis aloittamaan työnsä tuomioistuimessa. Muodollisempi virkaanasettamisseremonia järjestetään myöhempänä ajankohtana, tuomioistuin kertoo.
Barrett tunnetaan muun muassa abortin vastustajana. Lisäksi hänen pelätään avittavan konservatiiveja perumaan Trumpin edeltäjän Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen, joka tunnetaan nimellä Obamacare.
Demokraatit ovat vastustaneet nimitystä kiivaasti, koska se tehdään puolueen mukaan aivan liian lähellä presidentinvaaleja. Vastarinta ei kuitenkaan riittänyt pysäyttämään nimitysprosessia.
Barrettin nimityksen vahvistaminen on merkittävä voitto Trumpille, joka pyrkii jatkokaudelle ensi viikolla järjestettävissä presidentinvaaleissa. Trumpin haastaa vaaleissa demokraattiehdokas Joe Biden, jolla on kannatuskyselyissä selkeä johto istuvaan presidenttiin.
Äärimmäisen jakautunut senaatti äänesti jotakuinkin puoluejakauman mukaisesti. Republikaanisenaattoreista ainoastaan Mainen osavaltiota edustava Susan Collins äänesti demokraattien kanssa nimitystä vastaan.
Collins ei ole ollut ainoa soraääni republikaaniriveissä, vaan vastustavia ääniä on kuultu muiltakin. Ainakin Alaskaa edustava Lisa Murkowski ilmoittautui aiemmin kiireisen nimitysaikataulun vastustajaksi.
Collins kuitenkin jäi ainoaksi, joka vei vastustuksensa aina nimitysäänestykseen saakka. Uutiskanava CNN:n mukaan Collinsilla on edessään tiukka taisto uudelleenvalinnasta osavaltiossaan.
Ensi viikon vaalien yhteydessä valitaan muun muassa uusia senaattoreita. Collins oli ilmaissut huolensa siitä, että nimitys tehdään liian lähellä vaalipäivää.
Arvokonservatiivisen Barrettin valinta saattaa sinetöidä korkeimman oikeuden konservatiivienemmistön vuosiksi eteenpäin. Jo ennen nimityksen vahvistamista tuomareista viittä on pidetty konservatiiveina ja kolmea liberaaleina. Jatkossa jakauma on 6–3.
Paikka yhdeksänjäsenisessä tuomioistuimessa vapautui, kun liberaalituomari Ruth Bader Ginsburg kuoli syyskuussa. Barrett on jo kolmas Trumpin presidenttikautensa aikana nimittämä korkeimman oikeuden tuomari.
Nimitys on edennyt pikavauhtia. Trumpin esityksestä nimitykseen tulee kuluneeksi vain 30 päivää, kun aikaa normaalisti kongressin tilastojen mukaan kuluu liki 70 päivää.
Demokraattien mielestä republikaanien toiminta on ollut tekopyhää, sillä vuonna 2016 vastaavankaltainen vaalivuoden nimitys torpattiin demokraattipresidentti Barack Obamalta.
Tuolloin republikaanienemmistöinen senaatti ei tuomari Antonin Scalian kuoleman jälkeen suostunut ottamaan edes käsittelyyn Obaman tuomariehdokkaan Merrick Garlandin nimitystä. Republikaanit sanoivat, ettei asiasta pitäisi päättää niin lähellä vaaleja, kun istuvan presidentin virkakausi on päättymässä.
Vaaleihin oli tuolloin vielä yhdeksän kuukautta.
Uutistoimisto AFP:n mukaan senaatin nykyinen vähemmistöjohtaja, demokraattisenaattori Chuck Schumer julisti republikaanikollegoilleen, etteivät he voi ikinä saada takaisin uskottavuuttaan.
Schumerin mielestä kiirehditty nimitysprosessi nopeuttaa entisestään sitä, miten ihmisten luottamus maan instituutioihin, politiikkaan, senaattiin ja korkeimpaan oikeuteen rapistuu.
Joe Bidenin varapresidenttiehdokas, demokraattisenaattori Kamala Harris sen sijaan arvioi Twitterissä republikaanien kiistäneen maanantai-iltana yhdysvaltalaisten tahdon vahvistamalla Barrettin nimityksen ”lainvastaisen” nimitysprosessin myötä.
Hänen mukaansa republikaanien tavoitteena on ajaa alas Obamacare ja viedä mahdollisuus terveyspalveluihin miljoonilta ihmisiltä.
– Emme unohda tätä, Harris linjasi.
Korkeimman oikeuden tuomarit voivat halutessaan pysyä virassaan kuolemaansa saakka. Korkein oikeus tekee merkittäviä linjauksia, jotka voivat liittyä muun muassa aborttioikeuteen, käsiaseisiin, ihmisoikeuksiin ja kuolemantuomioihin.
Korkein oikeus voi myös vaikuttaa merkittävästi vaalien lopputulokseen, jos selvää vaalivoittajaa ei heti löydy. Vuoden 2000 presidentinvaaleissa korkein oikeus päätti lopettaa äänien uudelleenlaskennan Floridassa, jossa vaalitulos oli erittäin epäselvä ja tasainen.
Päätöksen seurauksena republikaani George W. Bush nousi presidentiksi demokraattien Al Goren ohi.