Itsevaltias halusi olla Etelä-Amerikan Napoleon – yli puolet valtion kansalaisista kuoli
Sodilla, konflikteilla ja kansanmurhilla on ollut käsittämättömiä mittasuhteita koko maailmanhistorian ajan.
Modernin historian ajalta pahin sota lienee kolmoisliiton sota, jos sodan tuhoisuutta mitataan sillä, kuinka suuri osa valtion kansalaisista menetti henkensä.
Sodan alkamisesta tuli tänään perjantaina kuluneeksi 160 vuotta.
Paraguay oli 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja puolivälissä vahvalla kehityksen tiellä. Maan ensimmäisen presidentin Carlos Antonio Lópezin (1790–1862) kaudella 1844–1862 (jo 1841 alkaen konsulina) Paraguayn väkiluku kasvoi, tiestöä ja lennätinlinjoja rakennettiin. López oli myös vahva orjuuden vastustaja, ja hän sääti orjuudesta vapauttavia lakeja.
López oli myös yksinvaltias, joka kasvatti määrätietoisesti omaa omaisuuttaan. Hänen kautensa jäi kuitenkin kaiken kaikkiaan selkeästi plussan puolelle, ja Lópezin poika Francisco Solano López peri maan, jota olisi hyvä rakentaa edelleen kehityksen ja kasvun tiellä.
López nuorempi peri myös itsevaltiaan aseman.
Poika-López (s. 1826) ei halunnut olla kuin isänsä ja jäädä historiaan tylsänä talouden kehittäjänä. Hän ihaili suuria sodanjohtajia, etenkin Ranskaa vuosisadan alussa johtanutta Napoleon Bonapartea.
Isä-Lópezin saavutuksiin kuului armeijan modernisointi, ja vaikka Paraguay olikin 525 000 asukkaallaan pieni valtio, sen armeija oli vahva. Suuret naapurimaat Argentiina ja Brasilia sen sijaan eivät olleet panostaneet tuohon aikaan armeijoidensa kehittämiseen.
Francisco Solano López halusi siis olla Etelä-Amerikan Napoleon ja hänellä oli käytössään väkilukuun verrattuna vahva armeija.
Siinäpä yhdistelmä, joka osoittautuisi tuhoisaksi.
Brasilia miehitti Paraguayn liittolaisen Uruguayn vuonna 1864 ja teki siitä nukkevaltionsa. López nuorempi julisti sodan Brasilialle 13. joulukuuta, josta siis on kulunut tänään perjantaina tasan 160 vuotta.
Aluksi Paraguay saavutti modernilla armeijallaan menestystä Brasiliaa vastaan.
Paraguay otti haltuunsa Brasilian maita ja useita linnakkeita. Uruguayn suunnassa Paraguay pyrki operaatioihin tämän jälkeen, mutta se olisi vaatinut Argentiinan alueiden käyttöä, sillä Paraguaylla ja Uruguaylla ei ollut yhteistä rajaa.
Argentiina ei suostunut tähän, ja López julisti sodan myös Argentiinalle 18. maaliskuuta 1865. Argentiina, Brasilia ja Brasilian pakottamana Uruguay muodostivat tämän myötä kolmoisliiton, ja julistivat sodan Paraguaylle 1. toukokuuta.
Paraguay oli tuossa vaiheessa selvästi voimakkaampi kuin muut maat. Sillä oli jopa sata tuhatta sotilasta kolmoisliiton 30 000 sotilasta vastaan. Brasilian etuna oli tosin vahva tykistö ja voimakas laivasto.
Kolmoisliitto sai kuitenkin rivinsä kasaan ja ajoi Paraguayn joka suunnasta omien rajojensa sisäpuolelle. 1866 López jopa harkitsi kolmoisliiton rauhantarjousta, mutta ehdot olivat hänen mielestään lopulta liian kovat. Lópezin itsensä olisi esimerkiksi pitänyt luopua vallasta.
Vuodet 1866 ja 1867 olivat sodassa rauhallisempaa aikaa. Jokainen valtio huolsi joukkojaan ja valmistautui tulevaan.
Vuonna 1868 kolmoisliitto saavutti lukuisia voittoja, ja vaati jälleen Lópezin antautumista. Tämä ei suostunut ja sota jatkui.
Pääkaupunki Asunción joutui alistumaan uudenvuodenpäivänä 1869. López päätti kuitenkin jatkaa sotaa vielä sissisotana vuoristoseudulta käsin.
Maaliskuussa 1870 Lópezin leiri joutui hyökkäyksen kohteeksi ja hän itse kuoli taistellessaan vielä haavoittuneena. Tämän jälkeen sota päättyi.
Seuraukset olivat järisyttävät. Kuolonuhrien määrä sekä taisteluissa että koleraepidemioiden takia oli valtava.
Paraguayn 525 000 asukkaasta kuoli noin 304 000. Miessukupuoli oli erityisen suuri kärsijä sotilaiksi pakotettuna. Maahan jäi sodan jälkeen vain 28 000 mieshenkilöä. Sotilaiden lisäksi siviiliväestöä kuoli kuusinumeroinen luku.
Kuolonuhreiltaan kolmoisliiton sota on tunnetun maailmanhistorian 65. eniten tappanut sota, kun katsotaan kuolleiden lukumäärää.
Suhteellisesti se on luultavasti tappavin.
Miesväestöstä kuoli 90 prosenttia. Koko väestöstä kuoli 58 prosenttia.
Suomalaisittain edelleen järkyttävät sisällissota, talvisota, jatkosota ja Lapin sota eivät tappaneet läheskään tuollaista prosenttimäärää maan väestöstä. Talvi- ja jatkosotien kuolonuhrien lukumäärä oli noin 96 000 eli 2,5 prosenttia Suomen kansalaisista.
Maa-alaakin meni rutkasti, mutta Paraguay säilyi kuitenkin itsenäisenä.
Francisco Solano Lópezin on katsottu kärsineen mielenterveyden ongelmista, jotka johtivat megalomaniaan eli pakkomielteeseen valtaa ja voittoja kohtaan. Suuruudenhulluuden voi katsoa tarkoittavan suunnilleen samaa asiaa.
López toimitti diktaattorimaisesti paitsi oman hallinnon myös ulkomaisten diplomaattien likvidointeja. Hän oli täysin häikäilemätön oman valtansa ja henkilökulttinsa kasvattamisessa. Salaliittoja hän epäili näkevänsä vähän joka paikassa.
Hän esimerkiksi ruoskitutti oman äitinsä, joka oli paljastanut poikansa syntyneen avioliiton ulkopuolella.
Napoleon-kompleksinsa hän vei niin pitkälle, että teetti armeijalleen tarkat kopiot Napoleonin armeijan univormuista ja itselleen samanlaisen kruunun kuin Ranskan keisarilla oli. Hän halusi kopioida idoliaan, mutta myös rakentaa omaa kulttiaan.
López julisti itsensä pyhimykseksi vähän ennen kuolemaansa. Hän teloitutti 23 piispaa, jotka tätä vastustivat.
Toisin kuin saattaisi olettaa, López ei ole tämän päivän Paraguayssa yksiselitteisesti tuomittu henkilö. Häntä kiitetään suurvaltojen imperialismille kampoihin laittamisesta ja pidetään myös isänmaallisuuden perikuvana. Hänen muotokuvansa löytyy edelleen maan presidentinlinnan seinältä.
Samalla hänet toki muistetaan myös henkilönä, joka suuruudenhulluudessaan melkein tuhosi oman valtionsa.
Lähteitä ja lisätietoa
Historia General de las Relaciones Exteriores de la Republica Argentina (espanjaksi)
The Guardian 27.2.2020 (englanniksi)
The Economist 22.12.2012 (englanniksi)