Itä-Suomesta voi tulla pelkkä rajavyöhyke, jos nykyinen kehitys jatkuu
– Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla, niin Itä-Suomen tilanne näyttää tällä hetkellä vaikealta.
Aluekehittämisyritys MDI:n asiantuntijan Rasmus Aron mukaan kaikki negatiiviset shokit, joita Suomessa on tapahtunut esimerkiksi taloudessa, ovat osuneet Itä-Suomeen ja aiheuttaneet pitkäaikaisia vaikutuksia. Viimeisin shokki oli, kun metsäyhtiö UPM ilmoitti torstaina lopettavansa paperintuotannon Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa.
Aron mukaan Itä-Suomi on ollut jo 1970-luvulta lähtien muuta Suomea huonommassa asemassa väestökehityksen ja työllisyyden kehityksen suhteen.
– Ja sitten tähän kaupan päälle Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja itärajan sulkeminen, Aro sanoi STT:lle.
Itä-Suomen väestö on vähentynyt 1960-luvulta lähtien elinkeinorakenteen murroksen vuoksi, mutta kehitys on kiihtynyt 2010-luvulla. Väestö on iäkästä, ja kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Paljon keskusteltu syntyvyyden lasku on osunut Itä-Suomeen Aron mukaan ”kovaa”.
– Lopputuloksena Itä-Suomi kärsii suhteellisen yksipuolisen elinkeinorakenteen, työpaikkojen häviämisen ja geopoliittisten kriisien lisäksi väestön ja työvoiman vähentymisestä. Nämä tietenkin ruokkivat toinen toisiaan – tämä on noidankehämäinen kierre.
Lappeenrannan kaupungin työllisyysjohtajan Sanna Natusen mukaan UPM:n ilmoitus oli iso takaisku.
– Se on erittäin ikävä ja harmillisessa ajankohdassa tullut ilmoitus, Natunen sanoi STT:lle.
Tätä ennen Etelä-Karjalassa muun muassa matkailusektori kärsi rajusti rajan sulkemisesta ja teollisuus irtisanomisista ja lomautuksista. Natusen mukaan alueella on viestitty valtion suuntaan, että Etelä-Karjalassa on tapahtumassa iso, hiljaa etenevä rakennemuutos, jonka heijastevaikutukset näkyvät työttömyysluvuissa.
– Kyllähän Itä-Suomi on ollut puheissa vahvasti esillä, mutta puheet eivät ole vielä realisoituneet kaikilta osin.
Työllisyystilanne on vaikea koko Itä-Suomen alueella ja työttömyys on muuta maata yleisempää. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa kesäkuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,5 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 12,2 prosenttia.
Itä-Suomea on piinannut muuttotappio, mutta Natusen mukaan Lappeenrannan väestökehitys kääntyi viime vuonna positiiviseen suuntaan.
– Olemme saaneet uusia investointeja ja uusia avauksia on myös tuloillaan. Ehkä täällä on herännyt enemmänkin semmoinen taistelutahto, että halutaan puolustaa meidän omaa kotiseutua ja pitää se elinvoimaisena ja asuttuna.
MDI:n Aro sanoo, että Itä-Suomi tarvitsee valtion tukia, mutta:
– Samaan aikaan voisi argumentoida, että Itä-Suomea on jo tuettu hirveästi. Mutta näkisin kuitenkin tärkeäksi, että Itä-Suomea tuetaan tässä siirtymävaiheessa.
Aron mukaan pelottavin realistinen vaihtoehto on, että nykyinen kehitys jatkuu Itä-Suomessa. Se johtaa näivettymiseen ja harvenemiseen, mikä olisi Aron mukaan ongelma koko Suomen näkökulmasta. Aro ennustaa, että Itä-Suomen työllisyystilanne pysyy muuta Suomea huonompana ainakin lähivuosina.
Paljon on kiinni Venäjästä.
– Itärajalla on sellainen muuri, jota siinä ei varmaan ollut kylmänkään sodan aikana. Siksi iso kysymys on, mitä Venäjällä tapahtuu jatkossa. Se heijastuu väkisinkin Itä-Suomeen.