Ilmastopaneeli: Ennusteet metsien hiilinielun kehittymisestä poikkeavat valtavasti toisistaan – "Raportti osoittaa, kuinka kiire on eri mallien kehitystyöhön ja yhteistoimintaan"

Metsien muodostaman hiilinielun kehittymistä koskevat ennusteet poikkeavat hyvin paljon toisistaan, kertoo Suomen ilmastopaneeli.

Tämän vuoksi metsien kehitystä kuvaavien mallien tietopohjaa on paneelin mukaan vahvistettava.

– Nyt laadittu raportti osoittaa, kuinka kiire on eri mallien kehitystyöhön ja yhteistoimintaan, jotta päätöksentekijät saavat nykyistä luotettavampaa tietoa metsien hiilitaseen tulevaisuuden kehityksessä, arvioi ilmastopaneeli tiedotteessaan.

Erot ennusteissa ovat niin valtavia, että suurimmillaan ne vastaavat lähes Suomen nykyisiä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.

– Selvityksen keskeinen tulos on se, että tutkitut mallit tuottavat hyvin erilaisia ennusteita.

Esimerkiksi yhdessä ennusteessa nykyistä pienemmät hakkuut vähentäisivät metsien kasvua jo parin vuosikymmenen kuluttua. Toisessa mallissa kasvu päinvastoin kiihtyisi.

Puuston kasvuvauhti vaikuttaa metsän kykyyn sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.

Ilmastopaneeli tarkasteli metsien vaikutusta ilmastoon kolmella eri hakkuutasolla.

Matalin hakkuutaso on 40 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toinen on 80 miljoonaa kuutiometriä ja kolmas 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Ilmastopaneeli määrittelee 85 miljoonaa kuutiometriä suurimmaksi kestäväksi hakkuutasoksi. Aikajänteet ulottuvat vuosiin 2065 ja 2100.

Viime vuosina Suomessa on Luonnonvarakeskuksen mukaan hakattu puuta noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Hakkuut uhkaavat kuitenkin lisääntyä useiden sellutehdas- ja jalostamohankkeiden vuoksi.

Suomen ilmastopaneeli korostaa metsien kehitykseen liittyviä epävarmuuksia. Sen vuoksi tarvitaan eri ennusteiden analysointia ja niiden pohjalta laadittua yhteenvetoa.

Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa myös metsien lisäksi maatalouden ja muun maankäytön hiilinielujen ja päästöjen tutkimista.

Maankäyttösektorin nielut ja päästöt ovat keskeisiä ilmastopolitiikassa, jonka tavoitteena on rajata maailmanlaajuinen lämpötilan nousu 1,5 asteeseen.

Ilmastopaneelin näkemys on, että lämpötilan nousun rajoittaminen edellyttää Suomen hiilineutraaliutta 2030-luvun puoliväliin mennessä.

Vuonna 2050 hiiltä pitäisi sitoa ilmakehästä merkittävästi enemmän kuin päästöt ovat.