Ikääntyminen voi viedä tai Tampere pelastaa SDP:n ykkösaseman – Vaalitutkija Borg näkee ilmassa eduskuntavaalituloksen toisintoa

Seutukaupungit ja teollisuuspaikkakunnat uhkaavat karata SDP:ltä, toimittaja Lauri Heikkilä kirjoittaa kuntavaalianalyysissaan.
Analyysi

SDP:n tietynlainen epäonnistuminen ehdokaslistoissaan on ehkä kuntavaalien mielenkiintoisimpia kysymyksiä. Vaikkei ehdokasasettelu lykkääntyneiden vaalien takia olekaan vielä ohi, puolueen huono ehdokasluku kertoo syvemmästä kriisistä.

Gallupjohtajan asemasta ja pääministeri-puheenjohtaja Sanna Marinin suosiosta huolimatta SDP asetti maaliskuun määräpäivään mennessä vasta noin 5200 ehdokasta, kun viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli 6100.

Demarikonkari Jukka Gustafsson vakuuttaa Suomenmaalle, että SDP lähtee kesäkuun kuntavaaleihin hyvällä itsetunnolla.

– Kiitos määrätietoisen hallituspolitiikan ja hyvän hallitusohjelman on saatu vietyä eteenpäin monia tärkeitä asioita. Koronan vahinkojen korjaamisessa Suomi on onnistunut eräänä parhaista maista. Hyvinhoidetun politiikan siivittämänä demarien kelpaa kyllä lähteä kuntavaaleihin pää pystyssä.

– Koronasta huolimatta olemme myös halunneet pitää Suomen käynnissä. Merkittävää tukea on osoitettu kunnille, yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle, jotka ovat myös demarien kannalta aivan ydintoimijoita, Gustafsson avaa pääministeripuolueen ja hallituksen onnistumisia.

Kannatusmittauksissa ollaan menossa kohti viime eduskuntavaalien lukemia, vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta arvioi.

– Kesäkuun puoliväliin on niin paljon aikaa, että on vaikea sanoa, paljonko tuosta lopulta poiketaan. Viime kuntavaalikannatuksestaan SDP on hieman vielä edellä, mutta se on myös tullut merkittävästikin alaspäin parhaista lukemistaan.

Yleensä hallituspuolueilla on kaudellaan kolmesta kuuteen kuukauden ”kuherruskuukausi” hallituksen muodostamisen jälkeen, eli kannatus pysyy vaalituloksen tasolla. Kannatustrendi lähtee säännönmukaisesti laskemaan sen jälkeen, Borg toteaa. Koronakriisi on tuottanut tähän poikkeuksen.

– Koronakriisin takia varsinkin pääministeri on ollut paljon esillä, ja tämä selittää sitä, miksi pääministeripuolue SDP on pärjännyt erittäinkin hyvin kannatusmittauksissa.

– Ne tosin ovat mitanneet lähinnä eduskuntavaalikannatusta, mutta tämä heijastuu toki myös kuntavaalikannatukseen, jota on gallupeissa mitattu vasta reilu kuukausi, Borg muistuttaa.

Nuori naisjohtaja on profiloitunut koulutettuja nuoria naisia houkuttavissa asioissa.

Sami Borg

Suhteellisen alhaista ehdokasmäärää selittää todennäköisesti demariaktiivien ikääntyminen.

SDP on saanut kattavat listat kokoon suurimmissa kaupungeissa ehkä muutenkin heikkoa Oulua lukuunottamatta, mutta ikääntyminen vaivaa puoluetta eritoten pienemmillä paikkakunnilla ja seutukaupungeissa.

Tutkija Borg muistuttaa, että ikääntyminen vaikuttaa eritoten SDP:ssä ja keskustassa, mutta nuoret ovat haaste kaikille.

– Jokaisella puolueella on vaikeuksia mobilisoida nuorisokannatustaan ääniksi asti. Vasemmistopuolueilla tämä on ollut ongelma pidempään, mutta vasemmistoliitto on kuitenkin onnistunut profiloimaan itseään aatteellisesti nuorille houkuttelevammaksi kuin SDP.

Torstaina julkaistujen puolueiden nuorisokannatuslukujen valossa SDP:n nuorisokannatuksen suhde koko kannatukseen on hyvinkin alhainen. SDP, keskusta ja vasemmistoliitto saivat kaikki yhdeksän prosentin kannatuksen alle 30-vuotiailta, kun taas vihreät ja kokoomus nauttivat molemmat 25 prosentin lukemista.

Sanna Marinin persoona on Borgin mukaan parhaita aseita SDP:n ikääntymistä vastaan.

– Nuori naisjohtaja on profiloitunut koulutettuja nuoria naisia houkuttavissa asioissa, ja saanut vihreiden ja vasemmistoliiton suunnasta kannatusta puolueelle.

Jukka Gustafsson selittää madaltuneita ehdokasmääriä sillä, että vihapuhe saa monet jättäytymään vaaleista pois.

– Sosiaalisen median maailma aiheuttaa monelle suoranaista pelkoa lähteä politiikkaan. Teksti voi olla todella julmaa ja rumaa, ja jopa perheensä puolesta voi joutua pelkäämään.

Tulossa ovat luultavasti sosiaalisen median vaalit, ja siksi vihakirjoittelu ja somehäirintä ovat koronaturhautumisen keskellä aivan todennäköinen uhka.

SDP:n kansanedustajana vuodesta 1987 ja Tampereen kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1976 toiminut Jukka Gustafsson näkee, että puolueen on syytä olla tyytyväinen hallituspolitiikkaan. Tämä tarjoaa hyvää itsetuntoa myös kuntavaaleihin. (Kuva: Jari Laukkanen)

Puolueen kruununjalokiveksi on hioutunut perinteikäs työläiskaupunki, kovalla vauhdilla uudistuva Tampere. Pääministeri Marin on ehdolla kaupungissa, ja hänen voi odottaa jopa rikkovan ennätyksiä kuntavaalien äänimäärissä.

Tamperelainen Gustafsson kertoo Suomenmaalle, että SDP on terveen ylpeä siitä, että se on saavuttanut niin vahvan aseman ja luottamuksen alueella.

– Ei se mikään salaisuus ole. Luotan, että demarit saavat hyvän tuloksen kuntavaaleissa Tampereella ja Pirkanmaalla. Ehdokastilanne on hyvä ympäri maakunnan.

– Tampereen vetovoima on pysynyt ja tamperelaista tekemisen meininkiä ihmetellään ympäri Suomen. Rakennusprojektit kuten kansiareena ja ratikka ovat isoja projekteja, ja ratikalla näytämme myös esimerkkiä tulevaisuuden liikennepolitiikasta. Se on kaupunkikehityksen moottori myös ympäryskunnille, kun yhteydet saadaan laajenemaan.

Puolueella on pormestarin paikka kaupungissa, maakunnan vaalivoittajan asema viime kunta- ja eduskuntavaaleista ja kannatus on poikkeuksetta muutaman prosenttiyksikön korkeampaa kuin koko maan gallupluvut yleensä.

Myös Borg näkee Tampereen painoarvon SDP:n valtakunnalliselle tulokselle, mutta muistuttaa, että vaalit käydään joka kunnassa erikseen.

Tampereella voitto näyttää varmalta, ja Pirkanmaa punoittaa SDP:n väriä muuallakin yhä enemmän. Hyvältä näyttää myös ympäryskunnissa, esimerkiksi Nokialla on 16 ehdokasta enemmän kuin viimeksi.

Kuntavaaleissa yleispolitiikalla on merkitystä ihmisten äänestyspäätöksiin eritoten suuremmissa asutuskeskuksissa.

Kun katsoo kahtakymmentä suurinta kaupunkia, on SDP:llä hyvät lähtökohdat kaikissa, paitsi Helsingissä, Espoossa ja Oulussa.

Puolue säilytti ykkössijansa vuoden 2017 vaaleissa Vantaalla, Joensuussa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Voittoon aiemman valtapuolueen ohi SDP kiri viime kuntavaaleissa Tampereella, Lahdessa, Porissa, Mikkelissä, Kotkassa ja Salossa. Muualla voitettu puolue oli kokoomus, Mikkelissä keskusta.

Helsingissä ja Espoossa jyrää kokoomuksen ja vihreiden hegemonia, jonka väliin on vaikea tulla. Tämä olisi SDP:lle kuitenkin tärkeää, etenkin kun puolue on ollut Helsingissä perinteisesti vahva.

Kokoomuksen alennustila voi hyödyttää SDP:tä. Toisaalta kokoomus voi menettää ääniä hyvän ehdokasmäärän keränneille perussuomalaisille, jotka saattavat joissakin kaupungeissa ohittaa SDP:n näillä äänillä.

Myös duunarikannatuksen siirtyminen SDP:n suunnasta perussuomalaisten leiriin voi olla yhä jatkuva trendi, vaikka perussuomalaiset on siirtynyt talousoikealle.

Suurimmista kaupungeista SDP menetti ykköstilansa 2017 Jyväskylässä vihreille ja Hämeenlinnassa kokoomukselle. Kakkossija säilyi Vaasassa, kolmossija Helsingissä, Espoossa, Seinäjoella ja Rovaniemellä. Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa ykköstilan takaisinvoitto on galluptilanteen perusteella mahdollinen, kolmossijalta sen sijaan on hankalampi nousta ykköseksi. Suurista kaupungeista Oulussa pitäisi mennä ohi neljästä puolueesta ja tuplata kannatus.

Yleispoliittinen tilanne voi siivittää SDP:lle hyvän tuloksen suurimmissa kaupungeissa, mutta seutukaupungit ja maakuntien Suomi näyttävät ongelmallisemmilta. Perussuomalaisten ehdokasmäärän suurehkon nousun vaikutusta on tutkija Borgin mukaan hankala ennustaa, mutta sillä on varmasti jotakin merkitystä.

Kun katsoo listaa paikkakunnista, joilla SDP oli vuoden 2017 kuntavaaleissa suurin, näkee seutukaupunkien ja teollisuuspaikkakuntien merkityksen.

Jo mainittujen suurten kaupunkien lisäksi SDP oli edellisvaaleissa suurin puolue Ulvilassa, Harjavallassa, Eurassa, Aurassa, Janakkalassa, Raumalla, Uudessakaupungissa, Kontiolahdella, Lieksassa, Raisiossa, Lohjalla, Keravalla, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Akaassa, Valkeakoskella, Heinolassa, Haminassa, Imatralla, Jämsässä, Mänttä-Vilppulassa, Keuruulla, Varkaudessa ja Äänekoskella.

Keskisuomalainen Äänekoski oli pohjoisin kunta, jossa SDP oli suurin, mutta eurovaalien tuloksen perusteella jopa Inarissa ja Utsjoella on mahdollisuus ykköstilaan, Utsjoella myös eduskuntavaalituloksen perusteella.

Ennen kuntavaaleja 2017 SDP nautti gallupjohtajan asemasta, mutta teki vaaleissa kannatusmittauksia huonomman tuloksen, jääden kokoomuksesta jälkeen. Kokoomus oli kuntavaalien suurin jo kolmatta kertaa peräkkäin.

Käykö nyt samalla tavalla kuin vuonna 2017? Kokoomuksen asema suurimpana puolueena on uhattu, mutta riittävätkö SDP:n rahkeet ottaa ykköstila? Ehdokasasettelussa pitäisi ottaa valtakunnallisesti vahva loppukiri, jos SDP haluaa menestyä ympäri maan.

Tämä näyttää vaikealta, sillä takunnut ehdokashankinta tuskin enteilee vahvaa loppukiriä. SDP:n toivo valtakunnallisesta voitosta lepääkin nyt suurissa kaupungeissa, mutta on täysin mahdollinen.