HS: Mika Salminen kritisoi tiukasti koronatoimien johtamistapaa – "Minua suoraan sanoen sapettaa"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen arvostelee Helsingin Sanomissa melko voimakkaasti suomalaista koronakriisin hoitoa.
Salmisen mukaan ongelmia on ollut etenkin koronatoimien johtamisessa. Valta on keskittynyt hänen mukaansa aivan liikaa sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).
Ministeritasolla STM:n keulakuva koronatoimissa on tähän saakka ollut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) Kiuru jäi viime viikolla perhevapaalle, sillä hän odottaa esikoistaan. Kiurun korvaaja on Aki Lindén (sd.).
Salmisen mukaan STM:lle keskittynyt johtaminen on ollut epäreilua, koska pandemiasta muodostui nopeasti kriisi, joka koskettaa laajasti muitakin elämänalueita kuin terveyttä.
– Hyvin äkkiähän tästä tuli kokonaisvaltainen kriisi. Ei tämä ole pelkkä terveyskriisi enää alkuvaiheen jälkeen ollut, hän summaa HS:lle.
Salmisen mielestä vastuuta koronakriisin hoitamisesta olisi pitänyt jakaa tasaisemmin.
– Järjestelmä on yhden sektorin vetämä. Se on ehkä se kysymys, että onko tämä se paras mahdollinen malli.
Salmisen mielestä pandemian jälkiarvioinneissa tulee pohtia kunnolla tulevien kriisien johtamismallia.
Salmisen mukaan pandemian hoidossa ei ole arvioitu riittävän hyvin eri toimenpiteiden ja rajoitusten vaikutuksia muihin asioihin kuin itse koronavirukseen.
Salminen harmittelee, että joitain rajoituksia ja suosituksia on asetettu ilman, että on mietitty laaja-alaisesti, mitä niistä seuraa kansanterveydelle. Yhtenä epäonnistumisena hän mainitsee sen, miten nuoret ovat joutuneet kärsimään pandemian aiheuttamista rajoituksista.
– Minua suoraan sanoen sapettaa se, että emme ole pystyneet huolehtimaan paremmin nuorten asioista. Ei ole oikeasti kunnolla arvioitu, minkälaiset haitat on siitä, että opiskelijat ovat kiinni etäopinnoissa vuosikaupalla, Salminen sanoo.
– Mitä se esimerkiksi tarkoittaa tulevaisuuden kannalta, että meillä on yliopistot kiinni kaksi vuotta? Mikä on se lasku, mikä siitä tulee? Ei sellaista arviota ole oikein tehty. Pitäisi tehdä.
Suoranaisena virheenä Salminen pitää marraskuussa tehtyä rokotusstrategian päivitystä, jossa tavoitteeksi asetettiin koronatartuntojen vähentäminen rokotteilla.
– Silloin annettiin ymmärtää, että rokotuksilla pystyttäisiin täysin estämään tartunnat. Vaikka yksilön tasolla pystyttiin vähentämään tartuntariskiä aika merkittävästi, se oli selvää, että väestötasolla tähän ei pystytä. Ei pitäisi luvata sellaista, joka ei pidä paikkaansa, Salminen sanoo HS:n haastattelussa.
Hän kuitenkin korostaa, että rokotteet ovat edelleen tehokkaita antamaan suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.
– Tämä on se tärkeä pointti. Minä olen aika rauhallinen itseni ja läheisteni kannalta, koska tiedän, että jos taudin saa, niin se on flunssa, jos ei käy hirveän huono tuuri. Ja sitten olen taas terve. Aiemmin piti pelätä sitä, että saisi vakavan taudin. Nyt ei tarvitse. Siinä on aika hyvä syy ottaa ne rokotteet.