Holokaustin kiistämisen kieltävä laki voisi osua Israelin tukijoihin – Päivi Räsänen pohtii oman rinnakkaisesityksen tekemistä laista
Holokaustin eli juutalaisten kansanmurhan kieltäminen on tarkoitus tehdä laittomaksi vielä tänä syksynä. Lakiin lisättävä rangaistussäännös kieltäisi yleisesti esimerkiksi joukkotuhonnan ja sotarikosten vähättelyn. Edellytyksenä olisi, että tunnustettu kansainvälinen tuomioistuin olisi todennut rikosten tapahtuneen.
Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) suhtautuu myönteisesti siihen, että holokaustin kieltäminen kriminalisoitaisiin. Lakiesitykseen kokonaisuudessaan hän sen sijaan suhtautuu kriittisesti.
– Olisi ongelmallista, jos ihmistä, jonka mukaan väkivaltaisten kuolemien syy Palestiinassa on Hamas, ei Israel, syytettäisiin lain perusteella, Räsänen sanoo STT:lle.
Perustuslakivaliokunnan kuultavana ollut Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander vahvistaa, että jos Israel todettaisiin kansainvälisessä tuomioistuimessa syylliseksi kansanmurhaan, sen kieltäjää voisi olla mahdollista syyttää uuden rangaistussäännöksen perusteella.
– Jos esimerkiksi Kansainvälinen rikostuomioistuin eli ICC toteaisi Israelin syyllistyneen joukkotuhontaan tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan, jatkossa niiden vähättely, julkinen puolustelu tai kieltäminen voisi tulla tämän säännöksen soveltamisalan piiriin, Melander kertoo STT:lle.
Vähättelyn täytyy kuitenkin Melanderin mukaan olla vakavuudeltaan tietynlaista.
Israelin syyllistyminen kansanmurhaan Gazassa on todettu esimerkiksi YK:n valtuuttaman riippumattoman tutkintakomission raportissa syyskuussa. Aiemmin vastaavia arvioita ovat esittäneet ainakin kansanmurhatutkimuksen järjestö IAGS ja YK:n erityiskomitea.
Kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä Israelin sotatoimien rikollisuudesta ei vielä ole. Sellainen on kuitenkin tulevaisuudessa odotettavissa, sillä Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) on käsittelyssä kanne, jonka Etelä-Afrikka nosti Israelia vastaan Gazan kaistalla tapahtuvasta kansanmurhasta. Kanne nostettiin vuoden 2023 lopulla.
Räsäsen mukaan tehokkain tapa toimia vähättelyä vastaan on oikean tiedon jakaminen ja julkinen keskustelu.
– Pidän ongelmana sitä, jos ajatellaan vaikkapa tätä ajankohtaista Lähi-idän tilannetta, että samoja ihmiskohtaloita on kuvattu erilaisilla termeillä poliittisista näkemyksistä riippuen. Toiset puhuvat kansanmurhasta, jotkut puolustussodasta tai taistelusta terrorismia vastaan. Täytyy muistaa, että kansainväliset tuomioistuimetkin voivat olla hyvin poliittisia, Räsänen sanoo.
Melanderin mukaan kansainväliset rikostuomioistuimet eivät yleisesti ole poliittisia. ICC on perustettu Rooman perussäännöllä, jonka on ratifioinut yli sata maata. Suomi on tunnustanut muun muassa ICC:n sekä aiemmin tiettyjen alueellisten rikostuomioistuinten toimivallan.
Melander pitää merkittävänä täsmennyksenä sitä, että perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan kansanmurhan täytyy olla nimenomaan Suomen tunnustaman kansainvälisen tuomioistuimen toteama.
Melanderin mukaan on mahdollista ajatella, että esimerkiksi Venäjä perustaisi itselleen myötämielisten valtioiden kanssa tuomioistuimen, jossa voitaisiin väittää esimerkiksi Ukrainan syyllistyneen joukkotuhontaan. Melander sanoo, että Suomi ei tällaista tuomioistuinta tietenkään tunnustaisi, eivätkä tällaisen niin sanotun tuomioistuimen päätökset olisi uuden säännöksen kannalta merkityksellisiä.
Oikeusministeriön mukaan säännöksellä ei ole tarkoitus rajata asiallista keskustelua. Räsäsen mukaan laki kuitenkin rajoittaisi sananvapautta.
– Jo pelkät rikosilmoitukset, syytteet ja oikeusprosessit toimivat tavallaan rangaistuksena nimenomaan näissä sananvapauskysymyksissä.
Melander kuitenkin sanoo, että suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön peloilla sananvapauden rajoittamisesta ei juuri ole perusteita.
– Käytännössä vastaavat teot ovat jo olleet rangaistavia. Lakiesityksessä pikemminkin sanotaan täsmällisemmin, millaiset teot ovat rangaistavia.
Jos laki menisi eduskunnan äänestykseen tällaisena, Räsänen toivoo eduskunnan hylkäävän lain. Lakivaliokunta voi kuitenkin vielä muuttaa lakiesitystä.
– Tämä on spekulointia, mutta voisi olla, että tekisin holokaustin kieltämisestä rinnakkaisesityksen. Nyt kuitenkin pistän luottamukseni lakivaliokunnan käsittelyyn.
Päätöksestä kriminalisoida holokaustin kieltäminen kerrotaan hallituksen niin sanotussa rasismitiedonannossa, joka julkaistiin toissavuoden elokuussa. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah kertoi tuolloin kannattavansa lakia.
Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) jätti tiistaina julkaistuun perustuslakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen. Keskisarja kertoo STT:lle tarkastelevansa asiaa historioitsijana. Hänen mukaansa Suomessa holokaustin kiistäminen ei ole ongelma.
– Olisi sama asia, jos me kriminalisoimme delfiinin kalastamisen tai myskihärän metsästyksen Suomessa.
Keskisarjan mukaan valiokunnassa ei riidelty, ja hänen eriävä mielipiteensä liittyi näkemyseroon lain säätämisjärjestyksestä.
Keskisarja pitää ongelmana sitä, että lakiesityksessä mainitaan vain natsi-Saksan tekemät rikokset. Keskisarja sanoo, että lakiesityksen nykyinen muotoilu ei myöskään istu esimerkiksi Neuvostoliiton pitkäaikaisen johtajan ja diktaattorin Josif Stalinin tekemien rikosten vähättelystä tuomitsemiseen, koska kansainvälinen oikeus ei ole tuominnut Neuvostoliiton rikoksia.
Keskisarja kertoo kuitenkin olevansa suhteellisen tyytyväinen lakiesitykseen, jos siinä huomioidaan perustuslakivaliokunnan näkemykset.