Historiallisia muutoksia ja rajuja käänteitä – Näistä kuvista vuosi 2023 muistetaan

Uusi vuosi

Suomesta tuli Nato-maa vuonna 2023. Historiallinen muutos sinetöi Suomen aseman maailmanpolitiikan kartalla. Suomi solmi myös puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.

Vuoden aikana puhuttiin myös keskustan rajusta vaalitappiosta, vihreään boleroon pukeutuneesta laulajasta, sähkökriisistä, rasismista, Jevgeni Prigozhinista ja hallituksen leikkauksista.

Loppuvuodesta huolta herätti Gazan sota. 

Tammikuu: Turkilla paloivat käämit 

Ollako vai eikö olla? Se kysymys mietitytti monia, kun vuosi 2023 alkoi. Turkki ja Unkari eivät olleet ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, ja tammikuussa näytti sen suhteen huonolta.  

Ruotsissa mielenosoittajat ripustivat Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittävän nuken roikkumaan sillalta jalat sidottuina pää alaspäin. Tanskalainen aktivisti poltti Koraanin Turkin Tukholman suurlähetystön edessä.  

Turkki raivostui ja ilmoitti Ruotsin ja Suomen Nato-neuvottelujen katkeavan. Hieman myöhemmin Erdogan totesi, että Suomen Nato-tie voi edetä, mutta Ruotsin ei. Suomen poliittinen johto myönsi, että naapurusten tiet kulkevat nyt eri tahtia. 

Helmikuu: Sähköä riitti kaikille 

Sähkön riittävyys oli ollut Suomessa iso puheenaihe koko syksyn ja talven. Helmikuussa alkoi kuitenkin näyttää siltä, etteivät pahimmat pelot toteudukaan. Monet kuluttajat olivat kyllä jääneet loukkuun kalliisiin sopimuksiin, mutta sähköä riitti kaikille, suomalaiset laskivat kulutustaan ja ilmat olivat talvella tuulisia. Kevättä kohti hinnat lähtivät laskuun. 

Ruotsissa keskustan sisarpuolueen Centerpartietin pitkäaikainen johtaja Annie Lööf väistyi tehtävistään. Hänen tilalleen valittiin Muharrem Demirok. 

Eduskuntavaalikampanjointi sai varsin ikävän käänteen, kun kokoomuksen konkaripolitiikon Ben Zyskowiczin kimppuun hyökättiin Helsingin Itäkeskuksessa. Kaikki eduskuntapuolueet tuomitsivat hyökkäyksen. 

Maaliskuu: Historialliset askeleet 

Maaliskuu 2023 jäi historiaan kuukautena, jolloin Suomen puolustuspoliittinen asema otti ratkaisevat askeleensa. Ratifiointia pitkään jarrutellut Unkari hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden. Turkki teki saman perässä muutama päivä myöhemmin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkasi historiallisten tapahtumien keskellä vierailulle Ankaraan. 

Suomessa tunteet kävivät vaalitenteissä kuumina. Monen suomalaisen verkkokalvoille painui Ylen tentistä otettu kuva, jossa SDP:n Sanna Marin ja perussuomalaisten Riikka Purra huusivat toisilleen sormea heristäen kokoomuksen Petteri Orpon naureskellessa vieressä. Moni vertasi kuvaa Ferninand von Wrightin kuuluisaan maalaukseen Taistelevat metsot. 

Huhtikuu: Keskustan kitkerät kyyneleet 

Murskapettymys, kirjoittivat lehdet eduskuntavaalien jälkeen. Otsikolla tarkoitettiin keskustaa, joka sai vaaleissa vain 11,3 prosentin kannatuksen. Keskusta menetti peräti kahdeksan paikkaa. Vaalivoittoon rynnisti kokoomus, toiseksi tuli perussuomalaiset.

Tylyjen lukemien ohella koettiin myös iloa. Keskustan riveistä nousi eduskunnan nuorin kansanedustaja, 23-vuotias Olga Oinas-Panuma. 

Raju vaalitappio vaikutti merkittävästi myös keskustan saamaan puoluetukeen. Sen seurauksena Suomenmaan rahoitus pieneni roimasti. Keskustan pää-äänenkannattaja kertoi lakkauttavansa paperilehden ja vähentävänsä henkilöstöä.  

Toukokuu: Cha cha cha 

“Haluun olla vapaa huolistani niinku cha cha cha,” hoilasi yksi jos toinenkin toukokuussa. Suomen valtasi Käärijä-huuma. Euroviisuiltana Käärijän biisi osui ja upposi myös eurooppalaisiin katsojiin. Cha cha cha oli yleisön suosikki, mutta lopputuloksissa Ruotsin Loreen meni tuomarien äänillä edelle. Suomi sai kakkossijan. 

Euroviisujen ohella maailman katseet kääntyivät toukokuussa Lontooseen, missä kuningas Charles ja kuningatar Camilla kruunattiin lähes tuhat vuotta vanhoja perinteitä noudattaen.  

Helsingin taivaat täytti yhtenä toukokuun alkupäivänä helikopterien säksätys. Turvatoimet olivat koko kaupungissa tiukat, sillä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui yllätysvierailulle.

Kesäkuu: Kapina, joka kuivui kokoon 

Pitkät ja monivaiheiset hallitusneuvottelut loppuivat kesäkuussa. Marinin hallituksen tie päättyi, Orpon hallitus aloitti toimintansa. Hallitus ei ehtinyt olla kovin kauaa vallassa, kun myrsky puhkesi. Julkisuuteen nousi tietoja elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) vitsailusta natsismilla ja valkoisten ylivallalla. Myös Junnilan yhteydet äärioikeistolaisiin liikkeisiin puhuttivat. Kohu paisui ja lopulta Junnila erosi tehtävistään. 

Juhannuksena maailma pidätti hetken henkeään, kun Venäjällä puhkesi sisäinen kapina. Palkkasotilasyhtiö Wagner valtasi johtajansa Jevgeni Prigozhinin johdolla kaksi suurta venäläiskaupunkia.  

Wagnerin joukot etenivät kohti Moskovaa lähes täysin ilman vastarintaa, mutta lopulta kapina päättyi Valko-Venäjän avulla hierottuun sovintoon.  

Heinäkuu: Hallitus kompastuu rasismikohuun 

Myrsky Vilhelm Junnilan ympärillä oli tuskin ehtinyt laantua, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että Scripta-blogiin 2000-luvun alkuvuosikymmenenä rasistisella kielellä kirjoitellut nimimerkki riikka näyttäisi olevan istuva valtiovarainministeri ja pääministerin sijainen Riikka Purra.  

Kohua pahensi se, ettei Purra kunnolla irtisanoutunut kommenteistaan tai pyytänyt niitä anteeksi. Koko hallituksen kaatuminen oli erittäin lähellä. Hallitus lupasi julkaista rasismitiedonannon.  

Helsingin turvatoimet kiristyivät jälleen tiukoiksi heinäkuussa, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden saapui vierailulle. Hän osallistui Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen johtajien yhteiseen huippukokoukseen.  

Elokuu: Kuka tilasi Prigozhinin kuoleman? 

Uutinen hätkähdytti, mutta kukaan ei silti tainnut yllättyä. Palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtajaa Jevgeni Prigozhinia kuljettanut lentokone putosi maahan Venäjällä. Sekä Prigozhin että koneessa ollut Wagnerin kakkosmies Dmitri Utkin kuolivat.  

Tapaus käynnisti välittömästi spekulaatiot Vladimir Putinin osuudesta asiaan. Prigozhinin kohtaloa oli arvuuteltu siitä lähtien, kun hänen johdollaan kesäkuussa aloitettu kapina kuivui kokoon.  

Suomalaisen rakennusalan alamäki herätti huomiota elokuussa, kun perinteinen pientalovalmistaja Jukkatalo päätyi konkurssiin.  

Syyskuu: Koposperältä keskustan peräsimeen 

Keskustan järjestökoneisto siirtyi syyskuussa Antti Siika-ahon aikaan, kun hänet valittiin keskustan uudeksi puoluesihteeriksi Turun puoluekokouksessa. Keskustan uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Hilkka Kemppi. Täydet 20 000 kannattajakorttia kerännyt Olli Rehn taputettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi.  

Keskustelua syyskuussa nostatti myös Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiriihi. Huomiota herätti se, että budjetti oli raskaasti alijäämäinen, vaikka hallituspuolueet olivat moittineet edellistä hallitusta rajusti velkaantumisesta.  

Lokakuu: Ruma sota puhkeaa 

Terroristijärjestö Hamas järkytti maailmaa lokakuun alussa iskemällä Israeliin. Julmat hyökkäykset kohdistuivat pääasiassa tavallisiin ihmisiin kibbutseilla, musiikkifestivaaleilla ja ihmisten kodeissa. Useita ihmisiä riistettiin panttivangeiksi. 

Hyökkäys käynnisti Israelin vastatoimet Gazaa vastaan. Se herätti rajua arvostelua Israelia kohtaan, sillä vastaiskujen kärsijöiksi joutuivat ennen kaikkea siviilit.  

Suomessa hätkähdettiin, kun Itämeren pohjassa kulkevassa Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa ilmeni ulkopuolisen tekijän aiheuttama vaurio. Myös maiden välinen tietoliikennekaapeli oli rikki. Epäilyt suuntautuivat varsin pian valtiolliseen toimijaan ja ennen kaikkea Venäjään.

Marraskuu: Hybridisotaa itärajalla 

Itäraja nousi marraskuun kuumimmaksi puheenaiheeksi, kun rajanylityspaikoille alkoi virrata kiihtyvään tahtiin turvapaikanhakijoita. Kyse oli Venäjän viranomaisten junailemasta hybridisodankäynnin operaatiosta, jossa turvapaikanhakijoita suorastaan työnnettiin Suomea kohti.  

Orpon hallitus sulki ensin neljä rajanylityspaikkaa ja sen jälkeen kaikki muutkin ylityspaikat Raja-Jooseppia lukuunottamatta. Marraskuun lopulla hallitus päätti sulkea koko itärajan kahdeksi viikoksi. 

Joulukuu: Viimeinen Suomenmaa 

115-vuotiaan Suomenmaan viimeinen paperilehti ilmestyi joulukuun alussa. Suomenmaan uutisia voi jatkossa lukea verkkosivuilta www.suomenmaa.fi. 

Suomenmaan uusiksi päätoimittajiksi valittiin Santeri Lampi ja Katariina Lankinen. Vuodesta 2011 lähtien päätoimittajana toiminut Juha Määttä kertoi jättävänsä tehtävänsä vuodenvaihteessa 2023–2024.

Maailmanpolitiikassa puhutti Ukrainan tukeminen, kun asiasta tuli Yhdysvaltain sisäpolitiikan kiistakapula. Ukrainan tukipaketti jumittui Yhdysvaltain senaattiin, kun republikaanit eivät antaneet sille tukeaan.

Euroopassa Unkarin pääministeri Viktor Orban pyrki puolestaan estämään Euroopan unionin tuen Ukrainalle. Lopulta EU-johtajat päättivät Ukrainan hyväksymisestä EU:n jäsenneuvotteluihin ilman Unkaria. Orban onnistui kuitenkin estämään 50 miljardin tuen Ukrainalle.