Hiilinielupäätökseen pettynyt Tiilikainen: "En ole yhtään tyytyväinen tapaan, jolla Euroopan unioni toimii"

Suomen toiveet suuresta joustonvarasta eivät toteutuneet, kun EU-maat päättivät perjantaina metsien hiilinielujen laskentasäännöistä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomen saama kompensaatio ei riitä niihin tavoitteisiin, joita Suomi on asettanut tulevalle metsänkäytölle.

Suomi voi näin ajautua tilanteeseen, jossa se joutuu tekemään lisää päästövähennyksiä tai ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä, jos se lisää hakkuita niin paljon kuin hallitus on kaavaillut.

Suomi on nostamassa hakkuiden määrän 70–75 prosenttiin kasvusta, kun vertailuvuosina 2000–2009 metsän kasvusta hakattiin noin 65 prosenttia.

Tiilikainen sanoi kokouksen jälkeen olevansa erittäin pettynyt.

– Ei tässä hirveän paljon suomalaista metsätaloutta ymmärretä ja arvosteta tässä päätöksessä, Tiilikainen sanoi STT:lle.

EU on määrittelemässä ilmastotavoitteitaan, joilla se vastaa Pariisin ilmastosopimukseen. Maankäyttö on osa ilmastotavoitteita. Tavoitteena on varmistaa, että maankäyttö ei aiheuta päästöjä, vaan maat ja metsät säilyvät hiilinieluina.

EU-maat ovat sen takia sopimassa taselaskennasta, jolla tulevaa metsien käyttöä verrataan menneeseen ajanjaksoon.

Neuvoston perjantaisessa päätöksessä tämä ajanjakso on 2000–2009, joka on Suomen hallituksen mielestä ongelmallinen alhaisten hakkuumäärien takia.

– Täytyy sanoa, että en ole yhtään tyytyväinen siihen tapaan, jolla Euroopan unioni tänä päivänä toimii, Tiilikainen suomi kokouksen jälkeen.

Joustonvara, jonka Suomi lopulta sai oli hänen mukaansa kuitenkin ”reippaan sellutehtaan verran”.

Tiilikainen ei vielä perjantaina ottanut kantaa siihen, koituuko Suomelle kustannuksia lisääntyvästä metsänkäytöstä tai joutuuko se lisäämään päästövähennyksiä jostakin muualta. Paljon on kiinni siitä, miten metsien käyttö tulevaisuudessa kehittyy ja kuinka paljon metsien kasvu nopeutuu.

Tiilikainen toivoi, että metsäteollisuus ei ryhdy tekemään investointipäätöksiä perjantain päätöksen nojalla.

– Markkinoilta saatava tulo ja kansantalouden hyöty on huikean paljon suurempi kuin mahdollinen haitta tai lasku mikä tästä tulee, jos siihen joudutaan.

Lopullinen ratkaisu syntyy ministerineuvoston, parlamentin ja komission yhteisissä neuvotteluissa, joista odotetaan valmista ensi vuoden puolella.