Henriksson: Pikavippien korkokatto puolitetaan, suoramarkkinointi kielletään
Hallitus valmistelee esitystä pikavippien korkokaton puolittamiseksi nykyisestä 20 prosentista kymmeneen prosenttiin, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
Henrikssonin mukaan myös pikavippien suoramarkkinointi kielletään.
Rajoitusten taustalla on Henrikssonin mukaan hallituksen huoli siitä, että suomalaisten maksuhäiriömerkinnät tulevat entisestään lisääntymään koronaviruksen myötä.
– Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintöjä. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on hyvin todennäköistä, että tämä määrä tulee kasvamaan entisestään, Henriksson sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Henriksson muistutti, että suomalaisten velkaongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti kymmenen viime vuoden aikana ja että ylivelkaantuminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma.
– On paljon helpompaa tehdä pitkäjänteisiä ja järkeviä taloudellisia päätöksiä, jos kukaan ei houkuttele lainanottoon esimerkiksi tekstiviestillä tai kirjeellä juuri silloin kun taloudellinen liikkumavara voi muutenkin olla rajoitetumpi, Henriksson perusteli suoramarkkinointikieltoa.
Myös ulosottovelallisen asemaan on tulossa helpotusta. Henrikssonin mukaan valmisteilla on hallituksen esitys, jolla varmistetaan, että ulosottolakia sovelletaan nykyistä joustavammin.
– Haluamme varmistaa, että velkojien kynnys ottaa velallisen asemaa helpottavat joustot käyttöön on mahdollisimman alhaalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia, maksuaikojen myöhentämisiä tai häätöjen lykkäämisiä, Henriksson sanoi.
Oikeusministeriössä on Henrikssonin mukaan käynnistetty myös perintälain tilapäinen muutos pienten ja keskisuurten yritysten aseman helpottamiseksi. Tällä muutoksella kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä sovellettaisiin myös yrityssaatavien perintään, kun velallisyritys on pk-yritys.
– Yrityssaatavien perintäkulut ovat tällä hetkellä merkittävästi suurempia kuin kuluttajasaatavien perintäkulut, ja ne voivat tällöin lisätä yritysten maksuvaikeuksia, Henriksson sanoi.
Henrikssonin mukaan myös yhteisölainsäädäntöön valmistellaan muutoksia, jotta yhtiökokoukset ja muut sääntömääräiset kokoukset voidaan järjestää kokoontumisrajoituksista huolimatta.
Kokouksia pitää Henrikssonin mukaan voida lykätä, järjestää etänä ja niissä tulee tarvittaessa voida käyttää valtuutettuja.
Henrikssonin mukaan myös yhtiökokousten saralla tulee tehdä nopea loikka digimaailmaan.
Valmisteilla on myös muutoksia konkurssilainsäädäntöön. Henriksson kertoi jo viime viikolla, että hallitus valmistelee esitystä, jolla rajoitetaan velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin.
Nykyisin konkurssilaissa yritys oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Lakimuutoksella tämä olettama tilapäisesti poistetaan. Maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta velkoja voi tehdä konkurssihakemuksen.
