Helsingin syyttäjät kannattavat metoo-pykälän lisäämistä rikoslakiin – jo seksuaaliset puheet riittäisivät ahdistelun tunnusmerkeiksi
Oikeusministeriön lausunnoilla olevassa arviomuistiossa pohditaan tulisiko rikoslain seksuaalinen ahdistelu -pykälä ulottaa koskemaan myös seksuaalisia puheita.
Tällä hetkellä tunnusmerkistö edellyttää seksuaalista tekoa koskettelemalla.
Helsingin syyttäjänvirasto puoltaa lausunnossaan rikoslain ulottamista myös seksuaalisiin puheisiin.
– Tunnusmerkistön sanamuotoon voisi ottaa mallia muista maista, joissa myös seksuaaliset puheet sisältyvät seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöön, Helsingin syyttäjänvirasto ehdottaa lausunnossaan.
Kun ahdistelupykälää sorvattiin vuonna 2013, hallitus esitti, että uusi pykälä olisi ulotettu koskemaan myös seksuaalisia puheita.
Ruotsissa seksuaaliset puheet on jo nyt sisällytetty rikoslakiin. Ruotsin lain mukaan seksuaalisen loukkaamattomuuden häiritseminen sanoin tai teoin on rangaistavaa.
Eduskunnan lakivaliokunta kuitenkin katsoi, että seksuaalinen häirintä oli syytä rajata koskettelua sisältäviin tilanteisiin, kunnes nähdään, miten pykälää sovelletaan.
Lakivaliokunta ei pitänyt Ruotsin lainkirjoitustapaa riittävän tarkkarajaisena esimerkiksi siksi, että häirinnän kokemus voi olla subjektiivinen ja tekijöiden yhdenvertainen kohtelu olisi vaikeaa.
Törkypuheet voivat jo nytkin täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.
Valtakunnansyyttäjänvirasto suhtautuu pykälän laajentamiseen Helsingin syyttäjiä varovaisemmin.
Päällikkövirastokaan ei allekirjoita lakivaliokunnan näkemystä siitä, ettei laajentaminen olisi lakiteknisesti mahdollista.
VKSV:n mukaan sanalliseen häirintään voidaan kuitenkin jo nyt puuttua erilaisilla tavoilla, mikä herättää kysymyksen siitä, tarvitaanko laajennusta.
– Toisaalta sanallinen seksuaalinen ahdistelu voi tietyissä tapauksissa olla moitittavuudeltaan sen pitkäkestoisuus mukaan lukien sen laatuista, että kriminalisointi olisi perusteltua, VKSV:n lausunnossa pohditaan.
VKSV toteaa lopuksi, että laajentaminen edellyttäisi tutkittua tietoa sanallisen häirinnän yleisyydestä ja nykyisen ahdistelupykälän soveltamisesta, joten pykälän laajentaminen olisi tässä vaiheessa vielä ennenaikaista.
Oikeusministeriö esittää myös, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta.
Syyttäjien mukaan lapsen kannalta tällä ei olisi käytännössä mitään merkitystä.
Esitykseen lausunnon antaneet Helsingin syyttäjänvirasto ja Valtakunnansyyttäjänvirasto linjaavat molemmat, että tällaiselle lakimuutokselle ei ole perusteita.
Tällä hetkellä asteikosta on käytössä käytännössä vain sen alapää. Suurimmasta osasta rikoksia tuomitaan käytännössä ehdollista vankeutta.
Valtakunnansyytäjänviraston mukaan maksimin korotus olisikin lähinnä symbolinen ele, viesti lainsäätäjältä tuomioistuimille.
– Mikäli rangaistuskäytäntöä halutaan tosiasiassa ankaroittaa, tulisi perusmuotoisen lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusminimiä korottaa, VKSV kirjoittaa lausunnossaan.
Myös rikosoikeuden professori Jussi Tapani suhtautuu epäilevästi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusasteikon korottamiseen ja uuden lapsen törkeää raiskausta koskevan rikosnimikkeen kirjaamiseen lakiin.
– (Ne) olisivat jälleen esimerkki siitä, että seksuaalirikossäännöksiä uudistettaisiin pistemäisesti – tällä kertaa osittain julkisuudessa käydyn keskustelun ja niiden pohjalla olevien yksittäisten tuomioistuinratkaisujen takia, Tapani sanoo lausunnossaan.
Myös rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen arvio mahdollista muutosta aiemmin STT:lle samansuuntaisesti – kyse olisi pikemminkin politiikasta kuin todellisesta muutoksesta.
Osa lausunnonantajista pitää ongelmallisena uuden pykälän kannalta raiskauksen perusmääritelmää.
Viime vuonna sai paljon julkisuutta Turun hovioikeuden tapaus, jossa mies oli sukupuoliyhteydessä kymmenvuotiaan tytön kanssa.
Siinä raiskausrikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt, sillä oikeus katsoi, että jutussa jäi näyttämättä sukupuoliyhteyksien tapahtuneen vastoin kymmenvuotiaan uhrin tahtoa.
Nyt lakiin ehdotetaan uutta nimikettä, lapsen törkeää raiskausta.
Osa lausunnonantajista pitää ongelmallisena uuden pykälän kannalta raiskauksen perusmääritelmää, joka ei ota huomioon lapsen kyvyttömyyttä antaa suostumusta esimerkiksi yhdyntään.
– Olisikin syytä muuttaa raiskauksen perustunnusmerkistöä niin, että rangaistavaa olisi sukupuoliyhteys sellaisen lapsen kanssa, joka ei nuoren ikänsä vuoksi ole ollut kykenevä ilmaisemaan tai muodostamaan tahtoaan seksuaaliseen kanssakäymiseen, Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoo lausunnossaan.
Tolvasen mukaan lapsen kykyä ilmaista tahtonsa voitaisiin oikeudessa arvioida esimerkiksi asiantuntijan avulla.
Myös valtakunnansyyttäjänvirasto sanoo, että tällainen rikosnimike olisi mahdollinen, jos todettaisiin samalla että lapsen suostumus olisi merkityksetön.
Tällaista määritelmää ei laissa kuitenkaan nykyisellään ole.
