Haukkuja tulee joka suunnalta suojelutyöstä valmisteltua lakia kohtaan
Työ- ja elinkeinoministeriö suunnittelee lainsäädäntöä, jolla työntekijöiden edustajia velvoitetaan huolehtimaan suojelutyöstä työtaistelujen aikana. Lain avulla halutaan varmistaa, etteivät työtaistelut vaaranna henkeä, terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä.
Suojelutyöstä on tähän asti päätetty vapaaehtoisesti, tarvittaessa neuvotellen osapuolten kesken.
Lausuntokierrokselle lähetetty lakiluonnos valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut yksimielinen. Eripura esityksestä jatkuu, ja luonnosta arvosteltiin perjantaina sekä työnantaja- että työntekijäpuolen järjestöjen kannanotoissa.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK arvioivat, että uusi lainsäädäntö luo ongelmia eikä ratkaise niitä. Järjestöt jättivät valmistelevan työryhmän loppumietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.
– Kyse on taas uudesta työtaisteluoikeuteen kohdistuvasta ylimääräisestä, epätasapainoisesta ja kiireellä toteutetusta lisärajoituksesta. Suojelutyötä koskeva sääntely voi johtaa yhdessä aikaisempien hankkeiden kanssa työtaisteluoikeuden merkittävään kaventumiseen – joissain tilanteissa jopa estymiseen, järjestöt sanovat yhteisessä tiedotteessaan.
Työmarkkinajärjestöt arvostelevat myös sitä, että lain velvoitteet koskisivat vain työntekijäpuolta. Muissa Pohjoismaissa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön.
– Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista, ja ratkaisuja olisi pitänyt meilläkin hakea työmarkkinaosapuolten kesken, SAK, Akava ja STTK moittivat.
Työantajapuolella Suomen Yrittäjät on myös tyytymätön esitykseen. Yrittäjät jätti kesällä valmistuneeseen mietintöön eriävän mielipiteen. Etujärjestön mukaan esitetty malli on liian kankea, kun työtaistelun kieltäminen edellyttäisi käsittelyä tuomioistuimessa.
Jos työnantaja olisi hakenut väliaikaista kieltoa ilmeisen perusteettomasti, ammattiliitolle olisi mietinnön mukaan maksettava enintään 150 000 euron hyvitys.
– Sääntely asettaisi tuomioistuimesta haettavan kiellon kynnyksen liian korkealle. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta tuomioistuinprosessi ei ole realistinen, sanoo Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä tiedotteessa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esitykseen tyytymätön. EK katsoo, että työryhmän ehdotus ei sisällä toimivaa ratkaisua suojelutyön turvaamiseksi työtaistelutilanteessa.
Lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan jatkovalmistelussa pitää laajentaa mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnan tärkeitä toimintoja vaarantaviin työtaisteluihin ja sallittava hätätyön käyttö entistä selvemmin.
– Tuomioistuimen päätöksen pitää voida koskea kaikkia työtaistelun piirissä olevia työpaikkoja eikä vain yhtä työnantajaa kerrallaan. Tällaisen kiellon voisi luontevasti antaa esimerkiksi työtuomioistuin, joka on tottunut arvioimaan työtaistelutoimenpiteiden lainmukaisuutta, Äimälä esittää tiedotteessa.
Suojelutyöstä säädettiin erityislait vuosina 2007 ja 2022 terveydenhuollon työtaistelujen aikana. Äimälän mukaan nyt valmisteltu luonnos ei poistaisi tällaisten erityislakien tarvetta.