Harvinaiset maametallit ovat ässä Kiinan hihassa kauppasodassa – "Vientirajoitukset ovat valtava vipuvarsi"

Yhdysvaltain ja Kiinan välistä kauppasotaa on lokakuussa puhallettu taas uuteen liekkiin, kun Kiina päätti tiukentaa harvinaisten maametallien vientirajoituksiaan ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi maata uusilla tuontitulleilla.

Mihin Kiina pyrkii uusilla vientirajoituksillaan? Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Cordelia Buchanan Ponczek näkee Kiinan pyrkimyksissä kaksi ulottuvuutta. Yksi niistä on selkeä päämäärä ja toinen epäsuora vaikutus, josta Kiina voi hyötyä, vaikka se ei olisikaan maan varsinainen tavoite.

– Yksi on selvä ja välitön: he yrittävät painostaa amerikkalaisia neuvotteluissa tulleista, jotka ovat yhä voimassa Kiinaa vastaan. — On selvä juttu, että Kiinan harvinaisten maamineraalien vientirajoitukset ovat valtava vipuvarsi. Nämä ovat laajimmat maametallien vientirajoitukset, joita olemme Kiinalta toistaiseksi nähneet.

– Tämä on heidän ässänsä hihassa, se on hyvä kortti pelattavaksi tullineuvotteluissa, tutkija lisää.

Kiinan toiminta heittää myös kapuloita läntisen puolustusteollisuuden ja useiden muiden teollisuudenalojen rattaisiin, sillä harvinaiset maametallit ovat tärkeitä raaka-aineita muun muassa sotilaskalustolle. Lisäksi ne ovat ratkaisevan tärkeitä raaka-aineita elektroniikalle, sähköautoille ja vihreälle teknologialle.

– Tämä on toisarvoinen vaikutus, joka voi olla tai olla olematta Kiinan päämäärä. En halua sanoa, että Kiina pyrkii laajemmin rajoittamaan Yhdysvaltojen tai muiden maiden mahdollisuuksia kehittää sotateollisuuttaan, mutta ei se ole mikään salaisuus, että Yhdysvaltain sotateollisuus on hyvin riippuvainen kiinalaisista maamineraaleista, tutkija sanoo.

Esimerkkinä tutkija mainitsee sen, että yksi ainoa yhdysvaltalainen Virginia-luokan ydinsukellusvene vaatii yli neljä tonnia harvinaisia maametalleja.

Harvinaisten maamineraalien kartoitus, louhinta ja jalostus ovat hitaita ja äärimmäisen kalliita prosesseja, ja vain pieni määrä maita ja yhtiöitä pystyy tuottamaan ja prosessoimaan niitä globaalin talouden tarpeisiin.

Tämä on antanut arvokkaan pelikortin Kiinan käteen kauppasodissa. Kiina hallitsee joidenkin maamineraalien kohdalla yli 90:tä prosenttia prosessoinnista ja hallitsee monien mineraalien tuotantoketjuja. Näihin kuuluu esimerkiksi ohjuksissa käytetty samarium.

Yhdysvaltain valtiovarainministerin Scott Bessentin mukaan harvinaisten maametallien kiistassa on kyse ”Kiina vastaan maailma” -asetelmasta.

– Meidän pitää toimia yhdessä vähentääksemme riskejä ja monipuolistaaksemme toimitusketjujamme poispäin Kiinasta niin pian kuin mahdollista, Bessent sanoi toimittajille viime viikolla.

– Kiinan julistus ei ole mitään muuta kuin yritys kaapata valtaa globaalien toimitusketjujen yli. Tämä ei ole suhteellinen vastatoimi, vaan taloudellista pakotusta, joka kohdistuu maailman jokaiseen maahan, sanoi Yhdysvaltain kauppaedustaja Jamieson Greer samassa lehdistötilaisuudessa.

Suurvaltojen välinen kauppasota kärjistyi Trumpin toisella kaudella, ja vastavuoroiset tullit kävivät pahimmillaan kolminumeroisissa prosenttiluvuissa. Sen jälkeen maat ovat perääntyneet ja laskeneet tulleja maltillisemmille tasoille. Kauppasodan huteran ”aselevon” on määrä raueta marraskuussa.

Greer oli toiveikas sen suhteen, että Kiina saataisiin perääntymään maamineraalien vientirajoituksistaan. Bessentin mukaan Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping ovat yhä tapaamassa toisensa huippukokouksessa.

Kiina syyttää Yhdysvaltoja paniikin lietsonnasta ja Bessentiä vääristelevistä lausunnoista, kertoi muun muassa South China Morning Post viime viikon torstaina.

Trumpin ja Xin oli määrä tavata toisensa loppukuusta Etelä-Koreassa järjestettävän APEC-huippukokouksen yhteydessä. Kauppasodan viimeisimpien käänteiden jälkeen on epäselvää, toteutuuko tapaaminen.

Tutkijan mukaan Suomi on kiertotalouden mallimaa, joka voi tarjota oppitunteja maailmalle harvinaisten maametallien kierrätyksessä. Tämä voi osaltaan vähentää länsimaiden riippuvuutta Kiinasta.

– Uskon, että EU-mailla ja muilla kumppaneilla on paljon opittavaa Suomelta.

Suomen maaperästä löytyy myös tiettyjä harvinaisia maametalleja. Vuonna 2023 Lapin Soklista tehtiin kaksi uutta mineraalilöytöä, kun alueelta löytyi kukharenkoiittia ja kordyliittia.

Myös Ukrainan runsaat mineraalivarannot voivat teoriassa vähentää länsimaiden riippuvuutta Kiinasta. Monet maan harvinaisten maametallien varannot kuitenkin sijaitsevat juuri Itä-Ukrainassa pahimpien taistelujen alueilla tai Venäjän miehitysvallan alla. Alueet ovat myös tiheästi miinoitettuja.

– Ukraina voi olla osa ratkaisua, mutta se ei ole hopealuoti, tutkija sanoo.

Lokakuussa julkaistussa artikkelissa Buchanan Ponczek muistuttaa, että talousjärjestö OECD:n arvion mukaan maamineraalien tarjonnan on nelinkertaistuttava vuoteen 2040 mennessä, jotta voidaan vastata Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisesta seuraavaan lisääntyneeseen kysyntään.