Hanna-Leena Mattila: Koulu kaipaa maalaisjärkeä ja yhteisöllisyyttä
Koulureppujen kauppa vilkastuu ja uuden lukuvuoden alku lähestyy. Opetusalan ammattijärjestöt päättivät kesätauon ja julkistivat tavoitteensa syksyn neuvotteluihin: kompensaatiota kikystä, oppivelvollisuusikä 19 vuoteen ja opettajien peruspalkka yli kolmen tonnin.
Keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila oli vielä viime kesänä äidinkielen ja historian lehtori raahelaisessa Merikadun yläkoulussa. Paikka Arkadianmäellä avautui, kun Mirja Vehkaperä siirtyi Euroopan parlamenttiin.
– Minulla on edelleen enemmän opettajan identiteetti kuin kansanedustajan, hän toteaa luettuaan, mitä OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Useimmista asioista olen samaa mieltä.
– Opettajien palkkausta kyllä sietäisi kohentaa, onhan kyseessä kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto.
– Oppivelvollisuusiän nostaminen 19 vuoteen sen sijaan on yllättävä ehdotus. Siitä en ole vakuuttunut.
– Kiky-sopimus oli julkisen sektorin työntekijöille ikävä ja epäreilu, mutta kyseessä oli kertaluonteinen ja sinänsä välttämätön toimenpide. En lähtisi enää tästä kompensaatioita hakemaan, kun määräaikaiseksi tehty sopimus nyt kuitenkin päättyy.
Yksi suurimmista ongelmista kouluissa on Mattilan mielestä inkluusio. Se tarkoitetaan, että kaikki oppilaat – myös ne, joilla on käytöshäiriöitä tai eri tasoisia oppimisvaikeuksia – sijoitetaan samaan luokkaan.
– Taustalla on kauniita ajatuksia, mutta niiden toteutuminen vaatisi sitä, että luokassa oikeasti olisi riittävästi auttajia ja avustajia. Nyt tämä ei toteudu.
– En ole inkluusion kannalla. Se oikeasti väsyttää opettajia.
OAJ:n esitys lakimääräisestä opettajamitoituksesta mietityttää Mattilaa myös.
– Olen kyllä valmis harkitsemaan tarkkoja ryhmäkokoja, vaikka niillä ei yksioikoisesti ratkaista oppimiseen ja opettamiseen liittyviä haasteita.
– Ei ole kyse pelkästään lukumääristä. Jos ryhmässä 30 suurin piirtein saman tasoista oppijaa, niin kaikki toimii hyvin. Jos 15 oppilaan ryhmässä on yksi todella haastava oppilas, niin opettajalta ei riitä aikaa muille, hän havainnollistaa.
Mattila, kuten kaikki keskustan kansanedustajat, sai olla mukana hallitusneuvotteluissa ja pääsi osaltaan vaikuttamaan hallitusohjelmaan. Siellä on hyviä kirjauksia.
– Mutta olisin halunnut saada mukaan enemmän konkretiaa, hän huokaa.
Sikäli kuin resursseja jatkossa riittää, Mattila toivoo, että kunnille annettaisiin vapaampia mahdollisuuksia järjestää erityisoppilaille omia ryhmiä ja laatia heille joustavia opetusohjelmia.
Tärkeintä kuitenkin olisi saada kouluille työrauhaa, mahdollisuuksia maalaisjärjen käyttöön ja lisää yhteisöllisyyttä, tiivistää Mattila.
Nyt opettajat uupuvat ja monet vaihtavat jopa alaa, koska kokevat, että heillä ei enää ole työkaluja puuttua ongelmiin.
– Ei voi olla niin, että ainoa mahdollisuus puuttua häiriöihin, on soitto poliisille.