Hallitusohjelma vuoti julkisuuteen – Näin se vaikuttaa tavallisen suomalaisen arkeen

Maanantaina Helsingin uudessa Oodi-kirjastossa julkistettavasta hallitusohjelmasta on tihkunut runsaasti tietoja julkisuuteen.

Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) on jo vahvistanut, että uusi hallitus lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Veronkorotuksia on tulossa nettona noin 700 miljoonan euron edestä.

STT on koonnut tähän juttuun eri viestimien kertomia tietoja siitä, miten uusi hallitusohjelma konkreettisesti vaikuttaa tavallisten suomalaisten elämään.

1. Palkkaverotus: Suurituloisten solidaarisuusvero pysyy

Iltalehti on uutisoinut laajasti haltuunsa saamasta hallitusohjelmaluonnoksesta. Iltalehden mukaan tuleva hallitus varaa 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron keventämiseen.

Kevennyksillä korvataan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia.

Hallitus ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena palkkaveron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla, IL kertoo.

Suurituloisiin kohdistuvaa niin sanottua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun. Solidaarisuusvero tarkoittaa ansiotuloveron ylintä tuloluokkaa. Sen alaraja on tänä vuonna 76 100 euroa.

Palkkaverotukseen tehdään myös ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.

2. Työtulotuki kannustaa ottamaan työtä vastaan

Hallitus suunnittelee pienituloisille uutta työtulotukea, joka lisäisi kannustimia työn vastaanottamiseen, kertoo Iltalehti.

Työtulotuki tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Pienituloinen saisi siis verojen maksun sijaan veronpalautusta.

Työtulotuki otettaisiin käyttöön hallituskauden aikana vuoteen 2022 mennessä.

SDP esitti työtulotukea vuosi sitten julkistamassa vero-ohjelmassaan. Tuella pyrittäisiin purkamaan pienituloisten kannustinloukkuja. Samalla kyseessä on keino veronalennusten suuntaamiseen kaikkein pienituloisimmille.

3. Pieniin eläkkeisiin viidenkympin korotus

Hallitus on nostamassa alle tuhannen euron eläkkeitä noin 50 eurolla kuussa nettona. Asiasta kertoi perjantaina Helsingin Sanomat lähteidensä tietoihin perustuen.

Korotukset maksaisivat arviolta noin 180 miljoonaa euroa. HS:n haastattelemat ekonomistit puolestaan haarukoivat hintalapun olevan 185–250 miljoonaa.

Tällainen eläkkeiden korotus olisi suuruusluokaltaan pienempi kuin SDP:n Rinteen aiempi lupaus eläkekorotuksista.

Vuosi sitten Rinne lupasi vappupuheessaan 100 euroa nettona kuukaudessa lisää alle 1 400 euron eläkkeisiin. Tämä toteutettaisiin useamman vuoden ohjelmalla ja julkisen talouden salliessa.

4. Asuntolainojen korkovähennys poistuu

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta on leikattu jo useana vuonna peräkkäin, ja tuleva hallitus aikoo jatkaa tätä kehitystä.

Iltalehden mukaan asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan tämän hallituskauden aikana.

Nykyisin asuntolainan koroista saa vähentää verotuksessa 25 prosenttia. Korkovähennystä on viime vuosina voitu leikata melko kivuttomasti, koska yleinen korkotaso on ollut erittäin matala.

Jos on 100 000 euron asuntolaina, jonka korko on yhden prosentin, korkovähennys tuo tänä vuonna 75 euron verohyödyn.

5. Tupakan ja alkoholin verotus kiristyy

Tupakka- ja nikotiinituotteiden verotusta korotetaan yhteensä 200 miljoonalla eurolla tulevan hallituskauden aikana, kertoo Iltalehti. Viime vuonna tupakkavero toi valtiolle 1,1 miljardin euron verotulot.

Tupakkaveroa on kiristetty viime vuosina useasti. Tänä vuonna tupakkavero nousi jo kertaalleen vuoden alussa, ja toinen korotus on tulossa heinäkuussa. Näistä korotuksista päätti Sipilän hallitus viime kesän budjettiriihessä.

Tupakka-aski maksaa nyt noin 7 euroa.

Alkoholiveroa korotetaan IL:n tietojen mukaan 50 miljoonalla eurolla. Samalla pyritään seuraamaan veronkorotusten vaikutuksia alkoholin matkustajatuontiin.

Viro on alentamassa alkoholiveroa kesällä 25 prosentilla, mikä saattaa lisätä alkoholin tuontia Suomeen etelänaapurista. Viron veropäätökset voivatkin rajoittaa Suomen uuden hallituksen mahdollisuuksia alkoholiveron kiristämiseen.

Iltalehden mukaan hallitus korottaa myös virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla.

Kansanterveydellisistä syistä korotus painottuisi sokeripitoisiin juomiin. Hallitus kuitenkin selvittää, voiko marja- ja hedelmämehut rajata pois veron piiristä.

Hallitus ryhtyy myös suunnittelemaan uudenlaista terveysveroa, joka voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin, Iltalehti uutisoi.

6. Poliisien määrää lisätään

Poliisien määrää lisätään hallituskauden aikana 300:lla, kertoo Helsingin Sanomat. Suunniteltu lisäys poliisivirkoihin maksaisi kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla.

Poliisien määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä. Vielä vuosikymmenen alussa Suomessa oli reilut 7 800 poliisia, mutta nykyisin määrä on noin 7 200 poliisia.

Suomen poliisijärjestöjen liiton tavoitteena on ollut määrän nostaminen 7 850:een.

HS:n tietojen mukaan hallitusohjelmassa sitoudutaan myös säätämään poliisille enimmäisvasteajat. Lehden mukaan uudet poliisivirat kanavoidaan etupäässä harvemmin asutuille alueille. Myös syyttäjälaitoksen resursseja lisätään.

7. Hoitajamitoituksen vähimmäistasoksi 0,7

Helsingin Sanomien mukaan vanhusten hoivan hoitajamitoitus nostetaan 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti. Nykyisin mitoituksen vähimmäistaso on 0,5.

HS:n mukaan hoitajamitoitukseen on tulossa siirtymäaika, jolla pyritään varmistamaan, että hoitajia löydetään riittävästi eikä kotihoidon tilanne vaarannu. Hallitusohjelmaa rakentavista puolueista kaikki ovat kannattaneet hoitajamitoituksen nostamista, ja etenkin SDP on pitänyt asiaa runsaasti esillä.

8. Fossiilisten polttoaineiden verotus nousee

Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan vaalikauden aikana 250 miljoonalla eurolla, kertoo Iltalehti.

Korotuksen vaikutukset pienituloisille kompensoidaan tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.

IL:n mukaan hallitus myös uudistaa autoilun työsuhde-etua niin, että se suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa.

Lisäksi hallitus vapauttaa sähköauton latausedun verosta, ja tekee näin sähköautoilusta nykyistä houkuttelevampaa.

9. Tiemaksujen käyttöönotto mahdolliseksi

lltalehden mukaan uusi hallitus aikoo säätää lain, joka mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla.

Tiemaksujen sallimista kannattaa ainakin Helsingin seudun HSL, jonka mukaan tiemaksuja tarvitaan, jotta tavoitellut liikenteen päästövähennykset voidaan saavuttaa.

Samalla tiemaksut voisivat myös sujuvoittaa liikennettä ja tuoda rahaa muun muassa joukkoliikenteen parantamiseen.

HSL ei ole vielä ottanut kantaa siihen, millainen tiemaksujen järjestelmä käytännössä olisi, ja mitä alueita se koskisi Helsingin seudulla. Sopivaa järjestelmää on tarkoitus hakea kokeilujen avulla.

Huhtikuun alussa myös liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ehdottivat, että kaupunkiseutujen tiemaksut tehtäisiin mahdollisiksi alkavalla vaalikaudella.

10. Oppivelvollisuus laajenee toisen asteen koulutukseen

Oppivelvollisuus laajenee koskemaan myös lukiota ja ammatillista koulutusta.

Asiasta päästiin sopuun hallitusneuvotteluissa keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kertoi Yle.

Erityisesti SDP on ajanut oppivelvollisuuden ulottamista myös toisen asteen koulutukseen. Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu tai viimeistään 17-vuotiaana.

Uudistuksen hintalappu on Ylen tietojen mukaan noin 180 miljoonaa euroa. Koska toisen asteen koulutuksesta tulee velvollisuus, kirjat ja muut materiaalit muuttuvat oppilaille ilmaisiksi.