Hallitus siivosi paperia pöydiltään – Strategioiden määrä lähes puolittui

Normienpurku

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ideat byrokratian keventämisestä ja johtamisen parantamisesta alkavat näkyä valtioneuvoston työssä.

Vuodenvaihteessa valtioneuvosto lakkautti aiempien hallitusten tehtailemia erillisstrategioita lähes puoleen. Strategioita, ohjelmia ja muita niiden kaltaisia asiakirjoja on ollut voimassa yhteensä 127 kappaletta. Näistä 60 lakaistiin romukoppaan.

– Nämä lakkauttamiset ovat sitä samaa [normienpurku-] henkeä, vahvistaa valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Jouni Varanka.

– Kyse on myös johtamisjärjestelmän selkeyttämistyöstä, hän kertoo.

Yli sadasta strategiasta puhuttaessa puhutaan useiden satojen tavoitteiden kokonaisuudesta, Varanka taustoittaa.

– Siitä on vaikea arvioida, mitkä asiat pitää hoitaa hyvin. On ollut epäselvää, mikä on yhden ja toisen strategian keskinäinen suhde, ja niiden suhde hallitusohjelmaan. Kokonaisuus on irrallinen ja hieman hämmentävä, Varanka summaa.

Jos on hirveästi strategisia tavoitteita, on vaikea saada mitään eteenpäin.

Jouni Varanka

Normit ovat saaneet poliittisessa keskustelussa turhuuden leiman.

Varanka ei halua sanoa, että vanhoja strategioita laadittaessa olisi tehty turhaa työtä.

– Jokainen on ollut tarpeellinen omalla sektorillaan, mutta jos on hirveästi strategisia tavoitteita, on vaikea saada mitään eteenpäin. Syntyy kitkaa, kun aikaa menee strategioiden laadintaan.

Resurssit ovat rajallisia, Varanka muistuttaa. Myös ministeriöihin kohdistuu säästöpaineita.

Asian taloudellisesta puolesta huolimatta Varanka ei kutsuisi strategioiden vähentämistä leikkauslistaksi.

– Strategiatyön lakkauttaminen ei tarkoita tekemisen loppumista. Valtioneuvostotason strategioita siirretään ministeriötasolle ja osa ministeröistä yhdistää niistä useampia yhdeksi.

Erillistrategiat ovat muun muassa konkreettisia toimintaohjelmia ja periaatteellisia julistuksia.

Jouni Varanka

Hallituksen päästrategia koostuu hallitusohjelmasta, toimintasuunnitelmasta ja julkisen talouden suunnitelmasta.

– Erillistrategiat ovat yksittäisiä, keskenään hyvin erilaisia, muun muassa konkreettisia toimintaohjelmia ja periaatteellisia, ikään kuin julistuksia, Varanka määrittelee.

Erillisstrategioita karsimalla hallitus haluaa suunnata ministeriöiden voimavaroja hallitusohjelman toimeenpanoon.

Tavoitteena on, että valtioneuvostotasoisia strategioita olisi kulloinkin voimassa noin 20-30 kappaletta. Siivoustyöt ovat vielä kesken, sillä jäljelle jäi vielä 67 erillisstrategiaa.

Valtioneuvostotason lisäksi eri ministeriöissä on vielä noin 200 ministeriötasoista strategiaa.

  • LAKKAUTETTUJA STRATEGIOITA: Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma (2006), Huomisen ruoka – Kansallinen ruokastrategia, Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, Alkoholipolitiikan linjaukset (2003)
  • VOIMASSAOLEVIA STRATEGIOITA: Team Finland Strategia 2015, Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia, Suomen Kyberturvallisuusstrategia, Kansallinen vieraslajistrategia

    Lähde: Valtioneuvoston kanslia