Hallitus epäonnistui kuntien rahojen jättiuudistuksessa – asiantuntijan mielestä yksi kysymys jyräsi muiden yli
Hallitus pudotti viikko sitten perjantai-iltana uutispommin, joka saattoi jäädä monelta huomaamatta. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi, että suunniteltu uudistus kuntien valtionosuuksiin kaatui, kun hallitus ei löytänyt siitä yksimielisyyttä. Uudistus olisi muuttanut sitä, miten kunnat saavat valtiolta rahaa.
Kaatumisen keskeisenä syynä olivat niin sanotut sote-erät, mutta samalla menetettiin paljon hyviä uudistuksia. Näin arvioi STT:lle Arto Sulonen, joka laati selvityshenkilönä asiasta hallitukselle raportin Eero Laesterän kanssa viime vuonna.
– Sote-siirtoerät ikään kuin jyräsivät alleen kaiken sen perusproblematiikan, mitä tässä uudistuksessa lähdettiin korjaamaan.
Torstaina valtiovarainministeriö kertoi selvittävänsä, onko kuntien valtionosuusjärjestelmään mahdollista tehdä rajattuja, selkiyttäviä muutoksia vielä tällä hallituskaudella. Ikonen kuitenkin toisti sen, ettei kokonaisuudistus etene tällä kaudella.
Suomalaisten arjessa kuntien valtionosuudet tarkoittavat sitä rahaa, joilla maksetaan esimerkiksi koulut ja varhaiskasvatus. Oman kunnan saaman valtionosuuden koko voi vaikuttaa suuresti siihen, millaisia palveluita kunnilla on varaa järjestää.
Sulosen mukaan nykyjärjestelmän suuri ongelma on, että valtionosuuksia lasketaan osin vanhentuneiden tietojen mukaisesti.
– Tässä uudistuksessa se iso ja ehkä kaikkein tärkein asia olisi ollut, että muun muassa esi- ja perusopetuksen valtionosuuden laskentaperusteet olisi päivitetty uusimman kustannustiedon pohjalta. Nyt valtionosuuskriteerit säilyvät vanhentuneina, kun tämä uudistus ei mennyt läpi, Sulonen sanoo.
Kyse on esimerkiksi siitä, miten eri ikäryhmien painoarvot järjestelmässä vaikuttavat perusopetuksen valtionosuuksiin. Sulosen mukaan vanhentuneet tiedot tekevät koko valtionosuusjärjestelmästä rakenteellisesti hieman vääristyneen.
Uudistuksen kaatuminen juuri sote-eriin ei yllättänyt Sulosta.
– Sote-erien riski ”showstopperina” tiedostettiin koko ajan meidän selvityshenkilöiden työskentelyssä. Tiedostimme koko ajan, että tähän tämä saattaa kaatua.
Kyse on eristä, joilla taannoisen sote-uudistuksen vaikutuksia on tasattu kunnille. Ministeri Ikonen on aiemmin puhunut sote-uudistuksen jättämien jälkien korjaamisesta. Toisaalta esimerkiksi RKP on korostanut, että erät tarkoitettiin aikanaan pysyviksi kompensoimaan kuntien verotulojen menetyksiä sote-uudistuksessa.
Myös selvityshenkilöt Sulonen ja Laesterä ehdottivat raportissaan, että sote-eristä luovuttaisiin vähitellen. Sulosen mukaan monella jäi asioita hampaankoloon, kun sote-eristä aikanaan sote-uudistuksen yhteydessä sovittiin. Vääntö jäi hänestä vaivaamaan myös valtionosuusuudistusta.
– Hyvin monet tahot olivat sitä mieltä, että sen uudistuksen siirtolaskelmat eivät kohdelleet kuntia oikein ja tasapuolisesti.
Kysymys sote-eristä jakaa mielipiteitä puolueiden sisälläkin, sillä samanlaisten kuntien valtionosuudet voivat poiketa toisistaan suuresti. Kyse ei ole eroista esimerkiksi suurten ja pienten kuntien välillä tai maaseudun ja kaupunkien välillä.
– Ei ole mitään logiikkaa siinä, että juuri tietyt kunnat tietyllä alueella voittaisivat ja tietyt kunnat tietyllä alueella häviäisivät, vaan voittajia ja häviäjiä on joka kuntakategoriassa.
Sulosen mukaan tilannetta on kärjistänyt sekin, että sote-uudistuksen jälkeen monista suurista kaupungeista on tullut uudella tavalla riippuvaisia valtionosuuksista.
– Heidän mielenkiintonsa koko valtionosuusjärjestelmää kohtaan on poliittisesti kasvanut todella paljon.
Valtionosuuksien kokonaisuudistus on jäämässä seuraavan hallituksen käsiin, jos se haluaa uudistuksen tehdä. Eduskuntavaalit käydään keväällä 2027.
– Aivan samat ongelmat ovat seuraavan hallituksen käsissä. Tämä uudistus tulee olemaan aina yhtä vaikea, oli se hallituskoalitio sitten ihan mikä tahansa, Sulonen arvioi.
Sulosen mielestä uudistamiselle on kuitenkin ilman muuta tarvetta.
– Nykyiset valtionosuuksien laskentaperusteet ovat aikaansa jäljessä. Ne perustuvat tietoihin, jotka eivät enää vastaa nykytilaa.
Kaatumisella ei ole vaikutuksia esimerkiksi julkisen talouden sopeutuksiin, sillä uudistus piti alun perinkin tehdä kustannusneutraalisti eli lisäämättä rahoitusta.