Hallitus ei halua vaikeuttaa työttömän opiskelua – "On syntynyt väärinymmärrys"
Hallitus keskustelee tänään alkavassa budjettiriihessä työttömyysturvan uudistamisesta.
Akavan asiantuntija Ida Mielityinen nosti viime viikolla blogitekstissään esiin huolen siitä, että yliopisto-opintojen suorittamisesta työttömyysetuudella olisi tulossa erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta.
Luonnos hallituksen esitykseksi julkista työvoima- ja yrityspalvelua ja työttömyysturvaa koskevien lakien muuttamisesta oli kesän aikana lausuntokierroksella. Luonnoksen perusteluosassa on kirjattu seuraavasti:
”Koska tarkoituksena on tukea työttömyysetuudella lyhyehköjä, nopeasti työmarkkinavalmiuksia parantavia opintoja, pitkäkestoisia yliopistossa suoritettavaan tutkintoon johtavia opintoja ei lähtökohtaisesti tuettaisi.”
– Opintojen pituus ei kuitenkaan olisi ongelma pidemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, AMK-tutkinto vie usein neljä vuotta, mutta kanditutkinto kolme, Mielityinen ihmettelee.
Luonnokseen tehdystä kirjauksesta näyttää syntyneen väärinymmärrys, vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.
– Jotkut olivat ymmärtäneet, että kokonaan poistettaisiin yliopisto-opintojen tukimahdollisuus.
Sellaista ei Melingin mukaan ollut edes valmisteilla. Kirjauksella tavoiteltiin ainoastaan lainsäädännön selkeyttämistä.
– Tuossa kohdassa oleva muutos, niin siitä ollaan näillä näkymin luopumassa.
Melingin mielestä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä kirjausta, joka vaikuttaa selkeyttämisen sijaan sotkevan tulkintaa.
Nykyisten säännösten mukaan työttömyysetuudella voidaan tukea päätoimista opiskelua enintään 24 kuukauden ajan.
Yliopisto-opintojen tukemista on kuitenkin rajoitettu tietyin ehdoin.
Työttömyysetuuden turvin voi jatkaa aikaisemmin harjoitettuja opintoja, jos niiden keskeyttämisestä on kulunut vähintään vuosi.
Uusien opintojen aloittamiseen vaaditaan erityinen peruste. Erityinen syy tarvitaan myös, jotta voi jatkaa työssä ollessa tai työvoimakoulutuksena aloitettuja yliopisto-opintoja.
Työttömyysetuudella opiskelun lähtökohta on ollut edistää nopeaa sijoittumista työmarkkinoille, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Tiina Polo kertoo.
Lähtökohtaisesti tarkoitus on tukea lyhytkestoisia täydennyksiä alkuperäiseen koulutukseen.
– Kokonaisten tutkintojen suorittamisen turvaa ensisijaisesti opintotukijärjestelmä. Kahta järjestelmää ei haluta sekoittaa.
Työttömyysetuudella on Polon mukaan voitu tukea muun muassa sellaisten henkilöiden opiskelua, joilla yliopisto-opinnot ovat jääneet kesken sekä niitä, joilla on hyväksiluettavia opintoja sen verran, että kokonaan uusi tutkinto on mahdollista suorittaa 24 kuukauden aikana.
– Vaikka yliopisto-opintojen suorittamista on rajoitettu, jokaisen asiakkaan kohdalla kysymys on henkilökohtaisen tarpeen arvioinnista, Polo korostaa.
