Hallituksessa vasemmistoliitto ja RKP erityisen kriittisiä liikkumisrajoitusten käytölle – myös muut korostavat toimen viimesijaisuutta: "Eivät juuri nyt ole ajankohtaisia"

Hallituspuolueista vasemmistoliitto ja RKP suhtautuvat kriittisesti mahdollisiin liikkumisrajoituksiin koronaepidemian hillitsemiseksi.

STT:n soittokierros hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille osoittaa, että erityisesti näissä pienimmissä hallituspuolueissa korostetaan liikkumisrajoituksen kaventavan olennaista yksilönvapautta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä suhtautuu hyvin kriittisesti liikkumisen rajoituksiin maan eri osien välillä tai kategoriseen ulkonaliikkumiskieltoon, sanoo ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäki.

–  Tässä tilanteessa ne ovat ehdottomasti liiallisia, eikä tähän tilanteeseen kukaan ole kai sellaisia esittämässäkään. Kun alun perin puhuttiin ulkonaliikkumiskiellosta, se on niin syvälle perusoikeuksien rajoittamiseen menevä kysymys, että siihen emme ole valmiita, eikä siihen ole mitään tarvetta, hän sanoo.

STT:n alkuviikolla kertomien tietojen mukaan pahimmille epidemia-alueille harkitut liikkumisrajoitukset olisivat voimassa vuorokauden ympäri. Rajoitus sallisi ulkoilun, mutta hahmotelmissa oli tuolloin vielä malli, joka olisi sallinut ulkoilun vain saman kotitalouden kesken.

Arhinmäki sanoo, että liikkumista ennemmin tulisi rajoittaa sisätiloissa tapahtuvia sosiaalisia kontakteja. Samalla kannalla on ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, joka nostaa esille myös kiellon valvomisen vaatimat resurssit.

–  Suhtaudumme tällaisiin (liikkumis)rajoituksiin varauksella. Ne ovat sekä käytännössä että periaatteellisella tasolla mutkikkaita monella tapaa, Adlercreutz sanoo.

STT kysyi asiaa ryhmäjohtajilta perjantaina. Lauantaina aamupäivällä Ylen Ykkösaamussa pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehti Suomen tarvitsevan pistemäisten toimien sijaan liikkumisrajoitusten kaltaista ”kunnon työkalua”, jos epidemiatilanne pahenee.

Myös kolmen suurimman hallituspuolueen SDP:n, keskustan ja vihreiden ryhmäjohtajat korostavat mahdollisten liikkumisrajoitusten viimesijaisuutta.

Keskustan ryhmyri Antti Kurvinen kuitenkin korostaa, että vuoden ajan rajoituksissa on menty henki ja terveys edellä, minkä myötä ryhmä on tukenut esimerkiksi valmiuslain käyttöä ja viime keväänä Uudenmaan sulkua.

–  Jos muut keinot eivät auta, liikkumisrajoituksiin pitää mennä. Tämä ei ole ensisijainen tai toivottava keino, mutta olemme eduskuntaryhmänä sitä mieltä, että Viron tie on vältettävä, Kurvinen toteaa.

Pääministeripuolue SDP:n Antti Lindtman sanoo, että liikkumisrajoitukset eivät ole juuri nyt ajankohtaisia, mutta nostaa esille myös varautumisen tarpeen.

–  Tietysti toivomme, että tämä tauti saadaan pidettyä kurissa näillä toimenpiteillä ja nykyiset toimenpiteet tepsivät, mutta mikäli tilanne pahenee, tässä vaiheessa mitään vaihtoehtoa ei voi sulkea pois, hän sanoo.

Kurvinen ja Lindtman korostavat, että rajoitustoimien tulee olla oikeasuhteisia saavutettavaan hyötyyn nähden.

–  On selvää, että jos tällaiseen mennään, perustuslakivaliokunta joutuu käymään sen tarkasti läpi, kuinka tiukat rajoitukset ihmisten liikkumiselle ovat mahdollisia, Kurvinen sanoo.

Vihreiden Emma Kari puolestaan suhtautuu kriittisesti ajatukseen, että edes ulkona ei saisi tavata muita ihmisiä. Hänen mukaansa puolueelle ajatus olisi mahdoton, koska erityisesti Helsingissä on paljon yksinasuvia ihmisiä.

–  Yksinäisyys on aito ongelma, eikä voi olla niin, että jos haluaa metsässä kävelyllä käydä, ei saa ketään nähdä.

Poliitikot ovat korostaneet liikkumisrajoituksia viimesijaisena keinona siitä asti, kun niiden mahdollisuudesta on keskusteltu julkisuudessa.

Ryhmäjohtajista kuitenkin vain kaksi esittää omia esimerkkejä toimista, joita voitaisiin harkita vielä ennen liikkumisrajoituksia. Adlercreutz nostaa esille matkustajamäärien rajoittamisen julkisessa liikenteessä. Kurvinen puolestaan kiinnittää huomiota kasvomaskien käytön kattavuuteen.

–  Kyllä se hieman ihmetyttää, jos joukkoliikenteessä tai kaupoissa ei voida velvoittaa maskia käyttämään, Kurvinen sanoo.

Molemmat kuitenkin korostavat, että rajoitustoimien luonnostelut pitäisi pohjata asiantuntijoiden valmisteluun, jonka pohjalta poliitikot sitten tekevät ratkaisunsa.

–  Kaikissa toimissa nojaamme terveysviranomaisten tilannearvioon, sanoo myös Kari.

Lisäksi Adlercreutz ja Lindtman haluavat nähdä kolmeksi viikoksi julistetun sulkutilan vaikutukset ennen kuin uusista toimista päätetään. Tällä viikolla esimerkiksi ravintolat suljettiin sekä oppilaat yläkouluikäisistä alkaen siirrettiin etäopetukseen lähes koko maassa.

–  Nyt täytyy nähdä ensin, miten tällä viikolla käyttöön otetut keinot tepsivät, ja mikä niiden vaikutus on tautitilanteeseen. On tärkeää, että kaikki toimet, jotka otetaan käyttöön, ovat oikeansuhtaisia, Lindtman sanoo.