Hallitus esittää: Jos Venäjä masinoi rajalle turvapaikkaryntäyksen, kansainvälisen suojelun hakemisen voi keskittää tietyille rajanylityspaikalle
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen rajavartiolain muutoksesta, jolla on tarkoitus varautua valtiolliseen vaikuttamiseen Suomen rajoilla.
Pelkoja on ollut kevään aikana muun muassa siitä, että Venäjä voisi masinoida tahallaan suuren määrän turvapaikanhakijoita itärajalle.
Rajavartiolain muutokset koskevat kolmea asiaa: mahdollisuutta keskittää kansainvälisen suojelun hakemista yhdelle tai useammalle rajanylityspaikalle, rajoittaa rajanylitysliikennettä sekä säätää velvollisuudesta luovuttaa tietyissä tilanteissa omaisuutta käyttöön Rajavartiolaitokselle.
Kuumimmaksi kohdaksi esityksessä on noussut kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistä koskeva kohta.
Esityksen mukaan hallitus voisi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä, jos se olisi välttämätöntä.
Kyse olisi tilanteista, jossa rajalle pyrkisi poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä tai olisi välttämätöntä torjua muuttoliikkeen välineellistämisestä aiheutuva vakava uhka yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.
Muuttoliikkeen välineellistämisellä tarkoitetaan juuri sellaista tilannetta, jossa vieras valtio masinoi tahallaan valtion rajoille muuttoliikettä tehdäkseen vahinkoa.
– Ehdotetulla sääntelyllä ei kuitenkaan estettäisi ketään hakemasta kansainvälistä suojelua Suomesta, lakiehdotuksessa kerrotaan.
Rajavartiolaki on vain yksi osa paketista, jolla niin sanottuun hybridivaikuttamiseen rajalla pyritään valmistautumaan. Keinoja vastata uhkiin olisi tarkoitus säätää myös valmiuslakiin.
Nopeat muutokset valmiuslakiin vaatisivat eduskunnalta viiden kuudesosan enemmistön, mutta perussuomalaiset on asettunut asiassa poikkiteloin.
Perussuomalaiset haluaisi tarvittaessa mahdollisuuden keskeyttää turvapaikanhaun täysin.
Valmiuslain muuttamiseen liittyvää jumia pyrki tämän takia keskiviikkona ratkomaan parlamentaarinen kokous, joka ei kuitenkaan löytänyt ratkaisua kiistaan.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi rajavartiolain aiemman esitysluonnoksen valmistuttua, että lausuntopalaute siitä otetaan tarkasti huomioon.
Syy korostaa tätä oli se, että kaavaillut muutokset liittyivät kansainvälisten sopimusten noudattamiseen ja kaikille kuuluviin perusoikeuksiin.
Monissa rajavartiolain muutosehdotuksista annetuissa lausunnoissa kansainvälistä suojelua koskeva huoli oli täsmälleen päinvastainen kuin perussuomalaisilla valmiuslakijupakassa.
Esille nousi muun muassa se, että kukaan ei saa päätyä rajavartiolain muutosten seurauksena maahan, jossa edessä voisi olla esimerkiksi kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Asiaa nousi esiin esimerkiksi oikeuskanslerin ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausunnoissa.
Muun muassa Ihmisoikeuskeskus toi hyvin suoraan esille huoltaan siitä, että kansainvälistä suojelua saa jatkossakin riittävältä määrältä rajanylityspaikkoja.
– Ihmisoikeuskeskus katsoo, että ei ole itsestään selvää, että ainoastaan yksi käytettävissä oleva rajanylityspaikka riittäisi turvaamaan oikeuden tehokkaaseen ja tosiasialliseen pääsyyn turvapaikkamenettelyyn.
Lausuntopalautteen perusteella lakiesityksen lopulliseen muotoiluun oli pyritty teroittamaan aiempaa enemmän kyseisen kohdan korkeaa soveltamiskynnystä.
Aiemmassa esitysluonnoksessa ajatuksena oli toiseen muutosehdotukseen liittyen sekin, että Rajavartiolaitos voisi ottaa tietyissä tilanteissa myös rakennuksia haltuun. Tämä rakennuksia koskeva mahdollisuus jäi kuitenkin pois lopullisesta hallituksen esityksestä.