Kansanedustaja Kallio varoittaa paikallislehtien kuolemasta – ministeri Ranne tarjoaa jakelutuen sijaan digisiirtymää
Suomalaisten mahdollisuudet saada tietoa oman alueensa asioista ovat vaarassa, jos paikallislehdet joutuvat laittamaan lapun luukulle, varoittaa keskustan kansanedustaja Vesa Kallio.
Kallio toteaa, että Postin raju hinnankorotus ja vaihtoehtoisten jakelijoiden puute uhkaavat tehdä kannattavistakin paikallislehdistä tappiollisia ja rapauttaa demokratiaa harvaan asutuilla seuduilla.
– Kehitys on vääjäämättä johtamassa tilanteeseen, jossa suomalaisten tiedonsaantimahdollisuudet riippuvat yhä enemmän asuinpaikasta, Kallio kirjoittaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle (ps.) osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä.
Postin tänä vuonna tekemät useat hinnankorotukset nostavat päiväjakelun hintaa jopa yli 25 prosenttia. Posti on perustellut nousua paperilehtien tilaajamäärien laskulla ja kustannusten kasvulla, ja hinnoittelu on samalla kallistunut erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Suomessa valtio on vuodesta 2023 alkaen tukenut määräaikaisesti jakelua alueilla, joilla markkinaehtoista jakelua ei ole. Kallion mukaan nykyinen määräaikainen jakelutuki ei takaa pysyvää järjestelmää eikä kohtuullisia hintoja.
Kallio esittää ratkaisuksi Ruotsin mallin mukaista pysyvämpää tukea.
– Ainakin Ruotsissa on katsottu, että paikallinen uutisvälitys on keskeinen osa demokratiaa. Sen vuoksi valtio tukee siellä jakelua pysyvämmällä järjestelmällä tasaten jakelukustannuksia eri lehtien välillä.
Kallio katsoo nykytilanteen olevan ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa, joissa luvataan turvata palvelujen saatavuus koko maassa, ja arvioi kehityksen uhkaavan jo perustuslaissa turvattua tiedonsaantioikeutta.

Ministeri Ranne väistää vastauksessaan hallituksen vastuun Postin hinnoista. Hän linjaa, ettei liikenne- ja viestintäministeriö voi puuttua markkinaehtoiseen hinnoitteluun, vaan Postin päätökset kuuluvat yhtiön johdolle ja omistajaohjaus valtioneuvoston kanslialle.
Ranne torjuu myös Ruotsin mallin kopioimisen viittaamalla Ruotsin mediaviranomaisen tuoreeseen arvioon, jonka mukaan jakelutuki on hyödyttänyt lähinnä suuria kustantajia ja sen merkitys on vähentynyt.
Uusien tukitoimien sijaan ministeri väläyttää suunnanmuutosta kohti digitalisaatiota.
– Vaikka Suomessa sanomalehtien liiketoiminta on edelleen riippuvaista paperisista sanomalehdistä, etenee digitalisaatio nopeasti. Murros aiheuttaa tarpeen arvioida, turvataanko paikallinen uutistoiminta tulevina vuosina nykyisenkaltaisella sanomalehtijakeluun myönnettävällä tuella vai muilla toimenpiteillä, jotka edistävät ennen kaikkea journalistista työtä ja paikallisen uutistoiminnan digitaalista siirtymää, Ranne toteaa.
Hän nostaa esiin myös EU:n valtiontukisäännöt ja toteaa periaatteellisesti, ettei kaupallinen uutistoiminta saisi pitkällä aikavälillä jäädä riippuvaiseksi valtiontuista.

Vastaus on ”tuttua Rannetta”, Kallio sanoo Puumala-lehdessä.
– Ministeri käyttää kolme sivua selittääkseen, miksi mitään ei voida tehdä. Mutta ei sanaakaan siihen, mitä hallitus aikoo tehdä. Jos paikallisjournalismi on hänen oman aiemman lausuntonsa mukaan demokratian kannalta välttämätöntä, pelkkä ongelmien luetteleminen ei riitä.
– Nyt tarvittaisiin tekoja, mutta niitä ei Ranteelta näytä löytyvän. Voidaan kysyä, onko ministeri ja ministeriö käyttäneet kaikki keinot niin kansallisesti kuin EU:n osalta paikallisuutisten turvaamiseksi? Nyt johtopäätös näyttää vahvasti siltä, että ei ole, Kallio kommentoi lehdelle.