EVA: Suomalaiset torjuvat anteliaan perustulon – Professori uskoo: "Kysymyksen muotoilu voi vaikuttaa tulokseen"

Suomalaiset suhtautuvat perustuloon varautuneesti, väittää elinkeinoelämän rahoittama ajatuspaja Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA). EVAn mukaan vain 39 prosenttia hyväksyisi vähimmäistoimeentuloa vastaavaan perustulon, jos verotus samalla kiristyisi.

Tiedot käyvä ilmi tänään julkaistusta EVAn Työ ensin – Suomalaiset torjuvat anteliaan perustulon –arviosta. Tiedot kerättiin osana EVAn vuoden 2017 Arvo- ja asennetutkimusta.

– Suhtautuminen perustuloon muuttuu myönteisemmäksi, jos se mitoitetaan niin niukaksi, että sen saajan on tehtävä myös työtä. Suomalaisista 50 prosenttia hyväksyy niukan perustulon, EVAn tiedotteessa todetaan.

EVAn mukaan perustulolle löytyy kannatusta lähinnä tilanteissa, joissa matalapalkkatyö ja palkkatukimallinen perustulo yhdessä takaavat säällisen toimeentulon.

– Kansalaisten mielestä parasta sosiaaliturvaa on kuitenkin työ. Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että työllä on oltava ensisijainen rooli toimeentulossa, EVAn tiedotteessa todetaan.

Jopa 81 prosenttia vastaajista katsoo, että kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Ainoastaan 11 prosenttia on eri mieltä.

Suomalaiset arvostavat korkealle työn lisäksi sosiaaliturvan tarveharkintaisuutta. Vastaajista 50 prosenttia katsoo, että julkiset hyvinvointipalvelut ja – tuet tulisi kohdentaa lähinnä vain niitä eniten tarvitseville ja heikoimmassa asemissa oleville. Toista mieltä on 33 prosenttia.

– Näin tarveharkintaan perustuvat tuet, kuten esimerkiksi toimeentulotuki, saavat suomalaisilta hieman vahvemman kannatuksen kuin perustulon kaltaiset universaalit tuet, EVA tulkitsee.

EVA:n mukaan suomalaiset ovat huolestuneita sosiaaliturvan käytön arkipäiväistymisestä.

Jopa 71 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi. Vain 18 prosenttia on eri mieltä.

Pienillä paikkakunnilla sosiaaliturvan tarpeettomana pidetty käyttö tunnistetaan laajemmin kuin kaupungeissa.

EVAn haastattelemat perustuloon perehtyneet asiantuntijat yllättyivät kyselyn päätuloksista.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuitenkin huomauttaa, että mielipide­tutkimuksissa kysymysten muotoilu vaikuttaa vahvasti saatavaan lopputulokseen.

– EVAn kyselyssä perustuloon yhdistetään kaksi negatii­vista tekijää. Kysymyksen muotoilussa perustulo jäisi ma­talaksi (ei ylittäisi vähimmäistoimeentuloa) ja siitä huoli­matta verotus kiristyisi, hän arvioi.

Hiilamon mukaan yhtä oikeaa perustulomallia ei ole ole­massa, joten ei voida väittää, että EVAn kyselyssä käyte­tyt muotoilut olisivat vääriä mutta ei voida sanoa niiden olevan ainoita oikeitakaan.

– Esimerkiksi Kelan tutkimusosasto kysyi syksyllä 2015 vastaajilta mielipidettä järjestelmästä, jossa kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille taattaisiin auto­maattisesti tietty perustulo. Tässä kyselyssä perustuloa kannatti 69 prosenttia, ja tämän tuloksen mukaan perus­tulon kannatus on vakaata.

Hiilamo muistuttaa myös, että tarkkaan ottaen perus­tuloon ei myöskään voi liittää työnteon vaatimusta.

– Tällöin kyse ei ole enää perustulosta, vaan jostain muus­ta. Perustulon taso, kohderyhmä ja suhde muihin etuuk­siin voivat olla eri perustulomalleissa erilaisia, mutta pe­rustulo on aina ilman tarveharkintaa maksettava etuus.

Tutkimusjohtaja Mika Maliranta EVAa lähellä olevasta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ETLAsta on puolestaan ilahtunut kyselyn tuloksista.

– Usein puhutaan siitä, että taloustieteilijät ajattelevat toi­sin kuin kansalaiset. Kerrankin löytyy sellainen asia jos­ta taloustieteilijöiden enemmistö ja kansalaiset ovat yh­tä mieltä.

– En pidä puhdasta perustuloa toteuttamiskelpoisena. Sitä vastoin jonkinlaiseen aktiivisuuteen velvoittavassa osallisuustulossa saattaisi olla realismin tynkää, ja huolel­lisesti suunniteltuna jopa järkeä, Maliranta lisää.

EVAn kyselyn tulokset perustuvat 2040 henkilön antamiin vastauksiin. Tiedot kerättiin 11.–23. tammikuuta 2017. Vastaajat edustavat koko maan aikuisväestöä.

Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.