Euroryhmä saavutti sovun 500 miljardin euron kriisipaketista – valtiovarainministeri Kulmuni: "Jäsenmaiden yhteinen velanotto ei ole Suomen hyväksyttävissä"

Euroryhmä onnistui saavuttamaan sovun myöhään torstai-iltana noin 500 miljardin euron kriisipaketista.

Kolmiosaisella paketilla tasataan koronaviruspandemian aiheuttamia talousvaikutuksia.

Kriisipakettiin kuuluu Euroopan kriisirahaston EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä EU-komission viime viikolla ehdottama 100 miljardin euron työllisyysrahasto, eli lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on tyytyväinen, että kompromissi euroryhmän yhteisestä raportista löytyi.

– Meille kuten monille muille maille oli tärkeää, että tässä raportissa ei sitouduta euromaiden yhteiseen velanottoon ja totesin itse kokouksessa hyvin selvästi, että jäsenmaiden yhteinen velanotto ei ole Suomen hyväksyttävissä, Kulmuni kommentoi toimittajille puhelimitse kokouksen jälkeen.

Kulmuni kertoo, että kriisipakettiin kuuluvan EIP:n osuuden ja komission ehdottaman työllisyysrahaston yksityiskohtia aletaan nyt valmistella.

Alustavasti Suomen vastuut liikkuvat työllisyysrahastossa 400 miljoonassa eurossa ja EIP:n osuudessa 300 miljoonassa eurossa.

– Mittasuhteista jotain kertoo se, että kansallisesti olemme laittaneet miljardien toimia liikkeelle helpottaaksemme koronasta aiheutuvia seurauksia.

Kriisipaketin lisäksi valtiovarainministerit sopivat, että keskustelua jatketaan kriisin jälkeisen taloudellisen jälleenrakennuksen rahoituksesta.

Kulmunin mukaan tämä tehdään EU:n rahoitusohjelmien puitteissa, eikä yhteistä velanottoa mainita raportissa.

– (Saimme) askelmerkit sille, että (jälleenrakennus)työtä täytyy tehdä ja aloittaa, mutta se varmasti vaatii vielä uusia kokouksia, Kulmuni sanoi.

Yhteisymmärryksen saavuttaminen vaati ensin 16 tunnin maratonkokouksen, joka keskeytettiin keskiviikkoaamuna ilman tuloksia.

Ministerit palasivat yhteiseen videoneuvotteluun myöhään torstaina. Tauon aikana edellytykset kompromissille oli onnistuttu luomaan.

Kulmuni toteaa, että kyseessä oli suuri paketti, jota valmisteltiin lyhyellä aikavälillä ja mailla oli erimielisyyksiä.

Kiperä kysymys keskusteluissa oli kriisirahasto EVM:n ehdollisuus, josta erityisesti Hollanti piti tiukasti kiinni.

Kulmuni kertoo yhteisymmärryksen löytyneen siitä, että käyttöön otetutussa EVM:n mekanismissa ehdollisuus toteutuu käyttökohteen rajaamisella.

Kulmunin mukaan ministerit sopivat, että EVM:n luottoa saa tässä vaiheessa käyttää ehdoitta vain terveyskuluihin vedoten.

– Ensi vaiheessa tähän ECCL-ohjelmaan voi hakeutua nimenomaan pandemiasta seuraavaan rahankäyttöön, joka liittyy terveyteen, ainoastaan terveyteen, Kulmuni sanoi.

Ilta-Sanomat kertoi torstaina, että hallituksessa on ollut selkeää erimielisyyttä Suomen linjasta euroryhmän valmistelemiin toimiin koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin taltuttamiseksi.

Lehden mukaan eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) sekä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kannat EU-maiden yhteiseen velkaan olisivat olleet avoimempia kuin Kulmunin.

Kysyttäessä mahdollisista erimielisyyksistä Kulmuni vastasi, että hallituksella on ollut yksi yhteinen kanta, jota hän on euroryhmässä edustanut.

– Suomi on halukas löytämään yhteisiä ratkaisuja. Suomi ei kannata yhteisvastuullista velanottoa, ja jokaisella maalla on vastuu omasta talouspolitiikastaan, Kulmuni kertasi.

Valtiovarainministeri Kulmuni kommentoi kriisipakettia neuvottelujen jälkeen myös Facebook-päivityksessään.