Europarlamentaarikko Katainen haluaa katseet unionissa eteenpäin: "Mikä itsenäisten jäsenvaltioiden rooli on tulevaisuudessa?"
Poikkeuksellinen koronavuosi on järkyttänyt myös Euroopan unionin toimintaa, keskustalainen Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen toteaa.
Elpymispaketti, rokotehankinnat, rajojen sulkemiset, brexit-sopimusneuvottelut, maatalouspolitiikan uudistus, hiilinielut ja oikeusvaltioperiaatteesta vääntäminen ovat vain muutamia esimerkkejä menneen vuoden isoista teemoista, Katainen luetteli puheessaan keskustan puoluevaltuustolle.
– Tautitilanne on heilahdellut ja terveydenhuollon kantokyky on kuormittunut. Rokotusten saaminen nopeutetulla prosessilla on tuonut helpotusta, vaikkei niidenkään kanssa ole kaikki ihan mutkattomasti edennyt.
– Toimitusongelmat ja sopimusrikkomukset ovat luoneet epäluottamusta ja komission tekemät sopimukset ovat olleet tarkassa syynissä. Sopimuksissa rokotevalmistajien kanssa on ollut ongelmansa ja eurooppalainen yhteishankintarintama on rakoillut. Onkin herännyt aito ja aiheellinen huoli siitä, mikä on unionin toimintakyky kriiseissä, löytyykö lopulta sitä yhteistä maalia, Katainen pohti.
Eräs tiukimmista kysymyksistä on ollut massiivinen 750 miljardin elpymispaketti. Se odottaa edelleen käyttöönottoa, kun viimeisten maiden Suomi mukaan lukien käsittelyratkaisuja odotetaan.
Kataisen mukaan elpymisrahoja on jo saatu kansallisilla tasoilla kohdennettua hyvin.
– Tämän pitäisi tuottaa vihreän kasvun ja digitalisaation myötä mahdollisimman suuren hyödyn kansantaloudelle ja edellytyksiä talouskasvulle.
Katainen haluaa luoda nyt vahvasti katsetta unionin tulevaisuuteen.
– Euroopan kärkipaikoilla haetaan nyt asemia, joilla on vaikutusta myös unionin tulevaisuuteen. Selkeä ykkösjohtaja Saksan Angela Merkel on jäämässä syksyllä sivuun. Tiukan talouskurin puolestapuhujana hän on onnistunut pitämään aisoissa vauhdikasta velkaunionikeskustelua, joka saattaa nyt leimahtaa uuteen liekkiin kun valtatyhjiötä täytetään.
– Asemia haetaan ja vahvaa puhetta velkaunionin puolesta tullaan kuulemaan. Suomelta vaaditaan silloin kylmäpäisyyttä, sillä yhteisiä velkarakentaita ei olla rakentamassa nyt eikä jatkossakaan, Katainen paalutti.
Unioni on järjestäytymässä pohtimaan tulevaisuuttaan, kun uutta tulevaisuuskonferenssia ollaan nyt perustamassa ja sen pitäisi määrittää unionille uutta suuntaa, Katainen muistutti.
– Onkin välttämätöntä nostaa keskusteluun unionin tehtävien ja päätösvallan laajuus jatkossa ja se, mikä itsenäisten jäsenvaltioiden rooli on tulevaisuudessa.