EU:n jäsenmaille haetaan lisää omavastuuta taloudenpidosta – komissio esitteli ehdotuksensa
EU:n jäsenmaita halutaan nykyistä vahvemmin vastuuseen taloudenpidostaan. Euroopan komissio kertoi tänään suuntaviivoja EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen uudistamiseksi.
EU-maille viritellään uusia velkasääntöjä, koska nykyisiä sääntöjä julkisen talouden vaatimuksista ei ole noudatettu kovin hyvin. Budjettisäännöt ovat osoittautuneet useille jäsenmaille epärealistisiksi.
Suunnitelmien mukaan jäsenmaille määriteltäisiin maakohtaiset talousraamit. Julkisen talouden sopeutuskeinojen valinta sen sijaan jäisi maiden itsensä päätettäväksi.
Maat tekisivät taloutensa sopeuttamiseksi nelivuotisen suunnitelman, jonka kautta ne sitoutuisivat vähentämään velkaantumistaan. Suunnitelmaan olisi mahdollista hakea kolmen vuoden pidennystä, jos maa sitoutuu komission hyväksymiin rakenteellisiin uudistuksiin ja investointeihin.
EU:n vakaus- ja kasvusopimus määrää jäsenmaita pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa. Lisäksi julkisen talouden velka ei saisi nousta yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näitä tavoitteita ei olla muuttamassa.
Jäsenmaiden velkasuhteet ovat keskimäärin reilusti yli 60 prosentin. Suomellakin on ollut jo pidemmän aikaa vaikeuksia velkatavoitteessa.
Nykyisellään EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen säännöissä edellytetään, että jos maa ylittää 60 prosentin velka-asteen, sen pitäisi pyrkiä vähentämään tämän ylittävää velkaa viidellä prosentilla vuosittain.
Vielä toistaiseksi on kuitenkin voimassa koronapandemian alussa käyttöön otettu EU:n budjettisääntöjen poikkeuslauseke, joka on mahdollistanut jäsenmaille poikkeamisen julkisen talouden vaatimuksista.
Euroopan komissio on pitänyt perusteltuna jatkaa talouskurin höllennyksiä ensi vuoden loppuun asti. Poikkeuslausekkeen käytön jatkamista on perusteltu sillä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut epävarmuutta ja talouden näkymiin liittyviä riskejä.