EU-maiden ulkoministerit tapaavat räjähdysherkässä tilanteessa – suurimpana murheena on nyt Lähi-Itä
EU-maiden ulkoministerit tapaavat Luxemburgissa maanantaina tilanteessa, jossa jännitteinen maailmanpoliittinen tilanne jatkuu kireänä. Lähi-idän tilanteen odotetaan tällä kertaa vievän kokouksessa suurimman huomion.
Ennen tapaamista useat YK:n alaiset järjestöt varoittivat lausunnossaan humanitaarisen tilanteen Gazassa muuttuneen katastrofaaliseksi. Lausunnon ovat allekirjoittaneet Maailman terveysjärjestö WHO, YK:n lastenjärjestö Unicef, Maailman ruokaohjelma WFP, YK:n kehitysohjelma UNDP ja YK:n väestörahasto UNFPA.
Heikon humanitaarisen tilanteen lisäksi huolena on Israelin ja Hamasin välisen konfliktin mahdollinen leviäminen nykyistä laajemmalle Lähi-idässä.
Lähi-idän tilanne alkoi kärjistyä tällä erää runsas kaksi viikkoa sitten, kun Hamas teki verisen hyökkäyksen Israeliin. Tätä ovat seuranneet Israelin toimet, jotka ovat vieneet Gazan jo ennestään heikkoa humanitaarista tilannetta yhä huonommaksi.
Suomea ministerikokouksessa Luxemburgissa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Tilanteen huonontuessa Lähi-idässä EU:lle on kasautunut myös viestinnällistä taakkaa.
Unionin instituutioiden johtajat eivät ole koordinoineet viestintäänsä Lähi-idästä yhteen. Tämä on näkynyt ristiriitaisina ulostuloina eri EU-instituutioista, jotka sijaitsevat Brysselissä näköetäisyydellä toisistaan.
Kritiikkiä on kohdistunut esimerkiksi komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin, joka vieraili Israelissa runsas viikko sitten.
Von der Leyenin on moitittu unohtaneen viestiä riittävällä tavalla siitä, että Israelin täytyy pysytellä kansainvälisen oikeuden rajoissa, kun se vastaa Hamasin hyökkäykseen, kertovat muun muassa uutissivusto Politico ja eurooppalainen mediaverkosto Euractiv.
EU-instituutioissa ollaan tällä hetkellä tuskallisen tietoisia sekavista viesteistä ja siitä, että Lähi-idän tapahtumat voivat vahingoittaa myös eurooppalaista viestiä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
EU:n ja niin sanotun lännen keskeisenä viestinä on ollut jo pitkälti toista vuotta, että Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet Ukrainassa vaativat päättäväistä vastausta. Nyt katseet kohdistuvat siihen, tarkastellaanko EU:ssa ja Yhdysvalloissa Israelin toimia samalla mittatikulla.
Niin sanotussa globaalissa etelässä on jo aiemmin resonoinut ajatus, että lännessä ei suhtauduta kaikkiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin samalla intohimolla kuin Venäjän hyökkäyssotaan. Lännen kaksoisstandardit ovat myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän keskeinen viesti.
Lähi-idän tilanne haukkaa ulkoministereiltä ja unionin jäsenmailta energiaa samoihin aikoihin, kun merkkejä Ukraina-tuen yhtenäisyydestä seurataan tarkasti.
Katseet kohdistuvat maanantaina muun muassa puolen miljardin euron tukeen, jonka vapauttamisen Ukrainan rauhanrahastosta Unkari jumitti kuukausia sitten. Nimestään huolimatta rauhanrahastosta muun muassa tuetaan unionin jäsenmaita Ukrainan sotilaallisessa avustamisessa.
Unkari on kertonut toimintansa syyksi sen, että Ukraina lisäsi aiemmin unkarilaisen OTP-pankin sodan mahdollistajien listalleen. Pankki on tosin sittemmin jo poistettu listalta.
Rauhanrahastoon on ollut tarkoitus saada myös erillinen 20 miljardin euron potti Ukraina-tukeen, mikä ei ole osoittautunut yksinkertaiseksi.
Keskustelua on varjostanut muun muassa puhe siitä, onko esimerkiksi Puola hyödyntänyt rahastoa oman sotilaskalustonsa uusimiseen samalla, kun se on tukenut Ukrainaa neuvostoaikaisella kalustolla. Puolasta myös tuli ristiriitaisia viestejä sen oman Ukraina-tuen jatkumisesta ennen Puolan parlamenttivaaleja.
Puolasta on lisäksi esitetty julkisuuteen toistuvasti Saksa-vastaista retoriikkaa ja muun muassa syytetty Saksaa liian vähäisestä tuesta Ukrainalle, vaikka Saksa lukeutuu Ukrainan merkittäviin tukijoihin.