EU koventaa otettaan Italiasta – komission mukaan budjettiluonnos erittäin vakavasti sopimusten vastainen

EU-komissio on hylännyt Italian budjettiluonnoksen ensi vuodelle. Komission mukaan maan alustava talousarviosuunnitelma rikkoo erittäin vakavasti vakaus- ja kasvusopimusta.

Tämä on ensimmäinen askel päätösten ketjussa, joka voi myöhemmin johtaa jopa miljardien sakkoihin.

Päätöstä osattiin odottaa, koska Italian hallitus ei näytä ottavan EU:n huolia vakavasti ja on kieltäytynyt muuttamasta ensi vuoden talousarviotaan.

Komission mukaan olisi perusteltua käynnistää liiallisen alijäämän menettely maan velkataakan takia. Menettelyä ei vielä käynnistetty, vaan päätös jää jäsenmaille.

Komissio pyysi jo lokakuussa, että Italia päivittäisi budjettiaan, mutta maa kieltäytyi.

Jos yhdessä sovitut taloussäännöt eivät näytä täyttyvän, jäsenmaat voivat aloittaa menettelyn, joka voi aikanaan johtaa sakkoihin.

Sakon määrä on lähtökohtaisesti 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä olisi Italialle yli kolme miljardia euroa. Kyse on ensin talletuksesta tilille, mutta se voisi muuttua myöhemmin sakoksi.

Eri asia on, päädytäänkö koskaan niin pitkälle. Seuraamukset olivat pöydällä vuonna 2016, kun Espanja ja Portugali rikkoivat yhteisiä taloussääntöjä, mutta jäivät uhkaukseksi. Maat saivat lopulta lisäaikaa, eikä sakkoja määrätty.

Komission mukaan ovi pysyy auki, jos Italia haluaa vielä keskustella ennen kuin EU-maat arvioivat lähiaikoina liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämistä.

– Tällä mitä Italian hallitus on laittanut pöydälle, näemme riskin, että maa kävelee unissaan epävakauteen, sanoi eurosta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis Brysselissä toimittajille.

Keskeisiä taloussääntöjä on kaksi. Julkisen talouden alijäämä on pidettävä alle kolmen prosentin bruttokansantuotteesta. Julkinen velka on lisäksi pidettävä alle 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Rajojen ylittymistä voidaan katsoa läpi sormien, jos ylitykset ovat poikkeuksellisia ja tilanne näyttää korjaantuvan.

Italian kohdalla tämä ei ole tilanne. Maan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli komission mukaan 131,2 prosenttia eli 37 000 euroa asukasta kohti vuonna 2017.

Kesällä aloittanut oikeistopopulistinen hallitus on myös kasvattamassa julkisen talouden menoja. Eläkejärjestelmän joustavoittaminen, vähimmäistulon käyttöönotto ja julkiset investoinnit ovat komission mukaan lisänneet menoja merkittävästi.

Komissio on aiemmin arvioinut, että julkinen velka nousee 3,1 prosenttiin bkt:sta vuonna 2020.

Italia on EU:n neljänneksi suurin talous. Komission kovistelun tarkoituksena on herätellä Italiaa, mutta isoimmat vaikutukset voivat tulla markkinoilta, jos sijoittajat eivät luota maan kykyyn selviytyä veloistaan.

Komissio arvioi keskiviikkona julkaisemissaan raporteissa myös maiden taloustilannetta ja budjetteja.

Suomen talousarviosuunnitelma ensi vuodelle on komission mukaan sopimusten mukainen.