EU-komissio haluaa Ukrainalle vajaa 50 miljardia euroa seuraavan neljän vuoden aikana – Suurin osa olisi lainaa
EU:n jäsenmailta halutaan noin 50 miljardia euroa lisää Ukrainan tueksi seuraavan neljän vuoden aikana. Ukraina-kokonaisuudesta lainoja olisi noin 33 miljardia euroa.
Paketista kertoi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessa.
Rahaa tarvittaisiin myös noin 15 miljardia maahanmuuttopolitiikan hoitamiseen ja 10 miljardia EU:n kilpailukyvyn tukemiseksi, von der Leyen sanoi. Viimeinen rahasumma tulisi jo olemassa olevista EU:n rahoitusvälineistä ja korvaisi suvereniteettirahaston, jota suomalaispoliitikot ovat kavahtaneet yhteisvelan takia.
Sanna Marinin (sd.) hallitus on vastustanut yhteisvelkaa, eikä myöskään Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmasta ole löydettävissä kannatusta hankkeelle.
– Hallitus ei nykytilanteessa kannata lisärahoitusta tai kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä, hallitusohjelmassa todetaan.
Suomalaispoliitikot voivat siis tällä erää huokaista helpotuksesta, koska suvereniteettirahasto ja sen rahoittaminen yhteisvelalla eivät nyt ole toteutumassa.
Von der Leyenin kertomat tarpeet liittyvät vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkasteluun. Monivuotisella rahoituskehyksellä on tarkoitus varmistaa, että EU:n menot kehittyvät hallitusti käytettävissä olevien varojen mukaan.
Vuonna 2020 sovittu rahoituskehys pitää sisällään vajaan 1 100 miljardin euron menot, ja nyt komissio haluaisi lisätä niitä vajaalla 66 miljardilla eurolla.
– Pyydämme 27:ää jäsenvaltiotamme varustamaan meitä 66 miljardilla eurolla näiden tärkeiden painopisteiden – Ukrainan, siirtolaisuuden ja kilpailukyvyn – saavuttamiseksi, von der Leyen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Nykyinen kehys sovittiin ennen kuin Venäjä oli laajentanut hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Tähän von der Leyen myös puheessaan nojasi.
Budjettikomissaari Johannes Hahn puolestaan vetosi omassa tiedotustilaisuudessaan varojen nopeaan käytettävyyteen, kun hän selitti, miksi alkuperäinen ajatus suvereniteettirahastosta on kadonnut täysin suunnitelmasta.
Suvereniteettirahaston korvaavan välineen nimi olisi STEP. Se tulee sanoista Strategic Technologies for Europe Platform, jonka voi suomentaa vaikkapa Euroopan strategisten teknologioiden alustaksi.
Suvereniteettirahasto toistui vielä tämän vuoden alkupuolella von der Leyenin puheissa. Hän puhui rahastosta myös viime syksynä unionin tilaa käsittelevässä puheessaan, joka on syksyn merkittävä linjapuhe komission puheenjohtajalta.
Jäsenmaisssa ja osin komission sisälläkin rahasto ja erityisesti sen rahoittaminen uudella yhteisvelalla sai ristiriitaisen vastaanoton. Julkistamisen lähentyessä alkoi käydä yhä selvemmäksi, että uutta yhteisvelkaa tuskin tällä erää nähdään.
Jo toukokuun lopussa Marinin hallituksen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi unionin jäsenmaiden eurooppaministerien kokouksen jälkeen suomalaismedialle, että tuon hetken tiedon perusteella Euroopan komissio ei olisi ehdottomassa uutta eurooppalaista yhteisvelkaa.
Tuppurainen totesi tuolloin olevan Suomen linjan mukaista, että komission kaavailema suvereniteettirahasto ei sisällä uutta rahoitusta. Hän toisti tuolloin Suomen pitkän linjan viestiä siitä, että EU:lla on useita instrumentteja, joilla voidaan tukea valikoidusti strategisia aloja ja vihreää siirtymää.